Vaalimainosfarssi Espoossa - ministerinkin mainokset poistettiin

Keskiviikko 25.3.2015 klo 0.46 - Taisto Miettinen

Vaalimainosfarssi - ministerinkin vaalimainokset poistettiin. Jatkuuko farssi Vantaalla?

Valtiolla on ohje vaalimainosten sijoittamisesta liikenneväylien varrelle, jossa todetaan mm. että vaaleja koskevalla ulkomainoksella voi olla tärkeä merkitys vaalityössä. Vaalimainokset voidaan ohjeen mukaan sijoittaavaltion omistamien liikenneväylien varrelle, joita liikenneväyliä on mm. kaupunkien sisällä. 

Maantielain mukaan vaaleja koskevat ilmoitukset saa asettaa paikalleen aikaisintaan yhtä kuukautta ennen asianomaista tilaisuutta (varsinainen vaalipäivä). Tuo päivä on ollut viime viikon torstai 19.3, jonka jälkeen niitä on asennettu paikoilleen liikenneviraston ohjeen ja valtion tieverkoston kartan perusteella. Maanantaina 23.3 Espoossa poistettiin lukuisa määrä vaalijulisteita Espoon kaupungin toimesta.

Tänään paikan päällä saamani tiedon mukaan Espoon kaupungin teknisen yksikön päällikkö on ohjeistanut teknisen yksikön työntekijöitä poistamaan kaikki Espoon alueella olevat vaalimainokset. Teknisestä yksiköstä oli informoitu päällikköä tiellä olevan hiekan keräämisen kiireistä, mutta vaalijulisteiden poistaminen oli mennyt kiireellisyydessä hiekan keräämisen edelle. Käskyn mukaisesti teknisen yksikön henkilöitä valjastettiin vaalijulisteiden poistoon teiden varsilta. Vaalijulisteita poistettiin siten myöskin valtion teiden osalta, joiden hoito kuuluu ELY-keskukselle. Vaalimainoksia on poistettu Espoossa mm. valtion omistamilta Vanhalta Turuntieltä sekä Kauklahdenväylältä sekä joukossa on ollut myös mm. nykyisen ministerin vaalijulisteita.

Espoon kaupunki on siten poistanut vaalijulisteita teiltä, joita se ei edes omista/hallitse. Teknisen yksikön päällikkö myönsi tänään tehneensä asiassa virheen. Käskyn peruuttamisen perusteella teknisen yksikön työntekijät lähtivät palauttamaan poisvietyjä vaalimainoksia paikoilleen. Kaupungin varikolla oli suuri määrä poistettuja vaalijulisteita, jotka olivat poiston, siirron ja varastoinnin yhteydessä vahingoittuneet.

Tänään saamani tiedon mukaan Vantaan kaupunki / teknisen yksikön päällikkö on informoinut vastaavasti poistavansa kaikki Vantaan alueella olevat vaalijulisteet. Teknisen yksikön päällikön mukaan eri puolueiden kanssa olisi sovittu siitä, ettei Vantaan alueelle asenneta vaalijulisteita. Tiedossani ei ole tämän ”sopimuksen” yksityiskohtia.

Vantaan kaupungin näkemyksen mukainen mahdollinen suullinen sopimus sitoo luonnollisesti siitä sopivia osapuolia oikeustoimilain mukaisesti. Sen sijaan sopimus ei sido muita, siihen osallistumattomia osapuolia. Vantaan kaupunki ei omista valtion teitä, joten Vantaan kaupunki ei voi sopia sitovasti asiasta ilman tien omistavan valtion suostumusta. Valtio ei ole tällaista tietääkseni ilmoittanut sovitun, vaan vaalimainontaa koskee (tänä vuonna annettu) edellä mainittu ohje. Nähtäväksi jää, toistuuko Espoon farssi myös Vantaalla. Asialla on tietysti työllistävä vaikutus sekä Vantaan kaupungille, että eduskuntavaaliehdokkaille, kuten Espoossakin tapahtui.

Asiaa sääntelee myös muu lainsäädäntö. Rikoslaki 35:1 mukaan joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava vahingonteosta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Vahingonkorvauslaki 2:1 mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Lain 5:1 mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Erikoista asiassa on myös se, että valtion tiekartaston mukaan esim. Espoon Finnoontie olisi valtion omistama tie. Vastaava ilmoitus on saatu myös liikennevirastosta puhelimitse. Espoon kaupungin mukaan Finnoontie kuuluu kaupungille, jolla on myös sitä koskeva kartta. Kartta on lisätty kaupungin internet-sivuille vasta maanantaina 23.3. Kumpi kartta ja saatu tieto on oikea ? Ilmeisesti ehdokkaiden edellytetään ristiriitaisessa informaatiotilanteessa selvittävän maanomistusta maanmittauslaitokselta ?

Meillä on ollut viimeksi EU-vaalit 2014 ja kunnallisvaalit 2012. Vaaleja on ollut myös lukuisia kertoja aiemminkin. Luulisi vaalimainosasioiden hoidon olevan jo tuttua toimintaa kuntien ja kaupunkien virastoissa.

Asiassa on myös jotain positiivista: Virkamies myöntää tehneensä virheen sekä vaalityötä varikolla. Kiitos Espoon kaupungin ystävällisille ja avuliaille miehille ja naisille Mikkelän varikolla, jotka joutuvat toimimaan asiassa vain annettujen käskyjen mukaisesti.

Espoon kaupungin Vaalien ulkomainonnan ohjeet 

Luottamustehtävien jakoon pelisäännöt

Tiistai 3.3.2015 klo 22.44 - Taisto Miettinen

Mielipidekirjoitus julkaistu Kaunis Granissa 3/2015 s. 11

Kauniaisten kunnanvaltuusto käsitteli valtuuston puheenjohtajiston ja kaupunginhallituksen jäsenten valintaa kokouksessaan 2.2.2015. Esitin valtuuston kokouksessa, että vanha puheenjohtajisto jatkaisi. Puheenvuorossa toin esille sen, että puheenjohtajien paikat tulee jakaa tasapuolisesti suurimpien puolueiden kesken siten, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja on RKP:stä (suurin puolue) ja valtuuston puheenjohtaja kokoomuksesta (toiseksi suurin). Näin asian tulisi tasapuolisuuden nimissä ollakin.

RKP ja Kokoomus esittivät viime Kaunis Granin numerossa erilaisia näkemyksiä valtuuston puheenjohtajuudesta sopimisesta. Haastattelusta ilmeni, että puheenjohtajan vaihdoksesta olisi RKP:n mukaan sovittu 2 vuotta sitten. Kokoomus puolestaan välillisesti katsoo, ettei tällaisesta ole sovittu. Todettakoon, että ainakaan Perussuomalaisten valtuustoryhmällä ei ole ollut tiedossa minkäänlaista sopimusta valtuuston puheenjohtajuuden vaihdosta.

Mielestäni asiassa on kyse yleisellä tasolla suuresta ongelmasta eli päätöksenteon avoimuudesta. Moni kannattaa puheissaan päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kaiken päätöksenteon tulisi ollakin avointa, mikäli kyse ei ole salassa pidettävästä seikasta taikka vastaavasta syystä. Näin asioiden tulisi olla myös puoluepolitiikassa, varsinkin silloin, kun on kyse kaikkiin liittyvistä asioista ja vielä kuntalaisiin liittyen. En näe nykyaikaiseksi enkä avoimeksi sitä Kauniaisten luottamushenkilöiden noudattamaa epämääräistä käytäntöä, että paikkajaoista sovitaan salaisesti suurimpien puolueiden kesken ja annetaan jäljelle jääneet paikat pienille puolueille keskenään sovittavaksi.

Lähiseudulla mm. ainakin Espoossa ja Kirkkonummella on kaupungin johtosäännöissä määritelty kaupunginhallituksen nimittämä kaikkien eri puolueiden edustajista koostuva paikkajakotoimikunta, joka pisteytysten perusteella sopii keskenään luottamustehtävien jaosta avoimesti eri puolueiden/henkilöiden saamien paikkojen/äänien perusteella. Näin tulisi Kauniaisissakin menetellä salaisten sopimusten sijaan, jos asioissa halutaan myös käytännössä olla avoimia. Epäselvyyksien välttämiseksi sekä avoimuuden lisäämiseksi tulen jatkossa jättämään valtuuston kokouksessa aloitteen paikkajakotoimikunnan perustamisesta Kauniaisiin. Nähtäväksi jää, kuinka avoimia Kauniaisissa käytännössä halutaan olla.

Oikeudenmukaisuus, oikeusturva ja oikeusvarmuus Suomessa - Perusoikeuksiesi hinta?

Torstai 19.2.2015 klo 23.15 - Taisto Miettinen

Kuinka paljon sinun perustuslain suojaamat perusoikeutesi maksavat?

Tapaus Anneli Auer tulee jäämään Suomen rikoshistoriaan erittäin erikoisena tapauksena. Tapauksessa voidaan oikeutetusti miettiä oikeudenmukaisuuden, oikeusturvan ja oikeusvarmuuden toteutumista.

2010 käräjäoikeus syyllinen 2-1

2011 hovioikeus syytön 3-0

2013 käräjäoikeus syyllinen 2-1

2014 hovioikeus syytön 2-1

Syytön 7 – syyllinen 5

Asian käsittely on kestänyt monta vuotta, oikeuden todeten vuorotellen Auerin syyllistyneen murhaan ja välillä todeten syyttömyyden. Monet ratkaisut, samoin kuin viimeinen ratkaisu on syntynyt äänestyksellä 2-1. Kullakin tuomarilla on oma henkilökohtainen näkemys tilanteesta. Kysymys on näyttökynnyksen arvioinnista. Mikäli yksi tuomareista olisi ollut toinen henkilö, olisi jutun lopputulos voinut olla erilainen ja Auer olisi tuomittu murhasta elinkautiseen. Toteutuuko kansalaisten oikeusturva 2-1 äänestyspäätöksillä ? Emme voi kuvitellakaan, mikä henkinen taakka ja epävarmuus omasta elämästään vuosia kestäneestä syyllinen-syytön pallottelusta Auerille on koitunut. Oikeusturvan ja oikeusvarmuuden toteutuminen suomalaisessa oikeusjärjestelmässä?

Auer on ollut asian vuoksi vangittuna syyttömänä yli 600 pv eli miltei 2 vuotta. Auer on ollut väkisin erossa hänelle läheisistä henkilöistä ja normaalista elämästä, samoin kuin yritystoiminnan harjoittamisestaan. Henkilön perusoikeuksia on rajattu. Saako henkilö niihin oikeutta rahakorvauksella ? Auerilla on 4 lasta. Mikä on vanhemman suhde lapsiinsa ja lasten suhde vanhempaansa, kun lapset ovat saaneet seurata oman vanhempansa asian käsittelyä aitiopaikalta monissa kuulusteluissa ja julkisuudessa. Varmaa on, ettei oikeudenmukaisuus toteudu tällä saralla.

Perussuomalaisten syrjintä?

Torstai 19.2.2015 klo 21.58 - Taisto Miettinen

Perustuslain 6 §:n (yhdenvertaisuus) mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuuslain (2014) 8 § (Syrjinnän kielto) mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Perustuslain 12 § (Sananvapaus) mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeusilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Blogeista ja lehdistä on saanut lukea perussuomalaisten ohjelman ”laittomuudesta”.

Käsittelen asiaa yleiseltä kannalta. Puolueohjelma on mielipide, jossa esitetään puolueen ajamia asioita ja mahdollisia muutoksia lainsäädäntöön. Ohjelma voi olla siten pyrkimys nykyisen lain muuttamiseen. Mikäli tarkoitus on muuttaa lakia, niin ohjelman mukainen esitys ei ole tuossa tilanteessa luonnollisestikaan nykyisen lain mukainen.

Miten tämä luonnollinen asia esitetään julkisuudessa? Pyrkimys nykyisen lain muuttamiseen leimataan laittomaksi toiminnaksi. Onko kysymyksessä pyrkimys toimia ”syrjivästi” yhtä puoluetta kohtaan, joka ainoana suurena puolueena esittää ko. ohjelman?

Vaaliohjelmaan vertailun vuoksi todettakoon hallituksen sote-esitys, josta on ehditty antaa jopa lakiesitys. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen sote-lakiesitystä on muutettava merkittävästi, koska se rikkoo perustuslakia. Onko hallitus toiminut tässä tilanteessa laittomasti ja perustuslain vastaisesti antaessaan sen kanssa ristiriidassa olevan lakiesityksen?

http://johanneskoskinen.fi/perustuslakivaliokunnan-pj-koskinen-perussuomalaisten-maahanmuutto-ohjelma-tormaa-perustuslakiin/

http://yle.fi/uutiset/perustuslakivaliokunta_sote-esitysta_muutettava_merkittavasti_rikkoo_perustuslakia/7815517

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015021719212805_uu.shtml

http://nellibaran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187478-perussn-vaaliohjelma-on-laiton

Maahanmuuton kustannukset - oikeudenmukaisuusnäkemyksenä

Lauantai 14.2.2015 klo 17.43 - Taisto Miettinen

Kansan mielestä valtion menoja maahanmuutosta (42%) ja kehitysyhteistyöstä (35%) halutaan leikata. Maahanmuutossa ja kehitysyhteistyössä sekä niiden kustannuksissa on käsitykseni mukaan kyse oikeudenmukaisuus-ajattelusta. Kotimaassa kaikenlaisia etuuksia halutaan leikata ja on leikattukin laman aikana. Asiassa koetaan epäoikeudenmukaiseksi se, että maahanmuuttoon ja kehitysyhteistyöhön liittyviä kustannuksia ei vastaavasti leikata, vaan niitä halutaan jopa korottaa.

Asuminen on kaikille tärkeä asia. Epäoikeudenmukaiseksi koetaan myös tilanne, että esim. kun sinä veronmaksajana odotat perheellesi asuntoa, niin maahanmuuttaja saattaa ohittaa sinut jonossa.

Myöskin työ/työpaikka on kaikille tärkeä asia ja mahdollinen oma työttömyys nähdään myös oikeudenmukaisuuskysymyksenä maahanmuuton lisäämisessä. EVA:n tutkimuksen mukaan ”Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi. Maahanmuuton lisäämisellä voidaan kasvattaa työikäisen väestön määrää ja tavoitella työllisyysasteen nostamista. Työn tarjonnan lisäys johtaa vääjäämättä myös työn kysynnän kasvuun.” Maahanmuutto kasvattaa työikäisen väestön määrää, näin on. Työikäisen väestön lisääminen ei kuitenkaan paranna työllisyyttä, vaan lisää työttömien lukumäärää. Raportin päätelmän mukaan työttömien lukumäärän kasvattaminen siten vähentäisi työttömyyttä. Yhtälöä on vaikea ymmärtää. Suomalaiset haluavat itselleen töitä, joka vaatimus on oikeudenmukainen.

On hienoa, että voimme olla auttamassa maahanmuuttajia ja ulkomailla hätää kärsiviä. Tämä on oikeudenmukaista. Tähän liittyvät kustannukset halutaan kuitenkin mitoittaa valtion talouteen. Tämäkin on oikeudenmukaista niitä kohtaan, jotka ovat tehneet töitä yhteiskunnan varojen eteen. Jos sinulla ei ole varaa hankkia leipää perheesi pöytään, niin jakaisitko näitä vähäisiä varojasi muualle tai ottaisitko sinä siihen jopa lisää lainaa? En lähtökohtaisesti usko siihen. Jos sinun taloutesi ei ole kunnossa, niin on melko varmaa, että käytät varasi oman taloutesi tasapainottamiseen. Myös valtion odotetaan toimivan vastaavasti omaa rahapussia hoitaessaan. Tämäkin asia koetaan oikeudenmukaiseksi.

Valtion taloutta tulee hoitaa siten, että kansalaisilla on hyvä olla. Kun kansalaisilla on hyvä olla, niin on oikeudenmukaista jakaa hyvää myös muillekin. Tämän vuoksi valtiomme talous tulee saattaa pikaisesti kuntoon.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lehdet-suomalaiset-leikkaisivat-eniten-maahanmuutosta/4763266

http://www.eva.fi/blog/2015/01/29/eva-analyysi-tulevaisuuden-tekijat-suomi-ei-parjaa-ilman-maahanmuuttoa/

Mielipiteiden rikkaus on voimavaramme - vai onko ?

Lauantai 14.2.2015 klo 10.26 - Taisto Miettinen

Perussuomalaisten ohjelmissa on yhtenä kohtana maahanmuuttopolitiikka. Perussuomalaiset tunnetaan tästä näkemyksestä ilmeisesti parhaiten, vaikka se ei ole olennaisin perussuomalaisten ajama asia maamme niin moninaisissa asioissa. Mitä muita perussuomalaisten ajamia asioita tiedät? Tiedätkö perussuomalaisten ajamista esim. maaseutu-, puolustus-, koulutus-, vero-, elinkeino-, oikeus-, kunta- ja energiapolitiikasta?

Miksi muita perussuomalaisten ajamia asioita ei tunneta? Tämä on sen vuoksi, että muiden suurten puolueiden ohjelmissa maahanmuuttoa ei ole haluttu tuoda esille ja perussuomalaiset erottuvat muista suurista puolueista tämän perusteella. Kaikki taikka ainakin monet perussuomalaiset puoluejohtajaa myöten leimataan tämän perusteella maahanmuuttovastaisiksi ja jopa rasisteiksi, unohtaen samalla muut puolueen ajamat asiat.

Tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat säästää näistä seikoista 1. maahanmuutto 42 %, kehitysyhteistyö 35% ja 3. kansainvälinen kriisien hallinta 32 %. On erikoista, että miltei puolet Suomen kansasta haluaa maahanmuuton kustannusten pienentämistä, mutta samalla yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttoa ei saisi kuitenkaan tuoda asiana esille. Vastaava ilmiö ilmenee myös muissa asioissa, joita on nostettu esille. Jos perussuomalaiset eivät toisi säästökohteeksi toivottua maahanmuuttopolitiikkaa keskusteltavaksi, niin kuka sen toisi? Ei ainakaan kukaan muu suurista puolueista, koska silloin leimautuisi samalla rasistiksi.

Pidän rikkautena sitä, että asia kuin asia voidaan tuoda esille ja asiasta voidaan keskustella rakentavasti ilman leimautumista. On rikkaus, että meillä on erilaisia mielipiteitä, erilaisia puolueita ja erilaisia puolueiden jäseniä. On melkoisen pölhöpopulismista ajatella, että jokainen puolueen jäsen olisi samasta puusta veistetty.

Mielipiderikasta ystävänpäivää kaikille

Muihin ohjelmiin voit tutustua http://www.perussuomalaiset.fi/
Tutkimus http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lehdet-suomalaiset-leikkaisivat-eniten-maahanmuutosta/4763266

Hallituksen hanke metropolihallinnosta kaatuu?

Torstai 12.2.2015 klo 23.54 - Taisto Miettinen

Kokoomuksen mukaan pääkaupunkiseudun metropolihanke synnyttäisi vain ylimääräistä päällekkäistä hallintoa. Mieli on matkan varrella muuttunut. Olen ollut itse paikalla kuulemassa sitä, kuinka samat tahot ovat aiemmin hehkuttaneet metropolihallinnon puolesta.

Ylimääräinen hallinto on ollut monien tiedossa jo heti hankkeen alusta lukien. Miksi mammuttimaiseen selvittelyyn kuitenkin lähdettiin? Kysymyksessä on ollut tässä massiivisuudessaan turha valtion rahojen haaskaus, jonka rahan olisi voinut käyttää paremminkin.  Selvittely on työllistynyt myös lukuisia henkilöitä kunnallisella tasolla. Tällä tavoinko hallitus pyrkii parantamaan työllisyyttä?

www.hs.fi/politiikka/a1423720649892

Viinit maitokauppoihin vai holhouksen lisääminen - sinä päätät

Tiistai 10.2.2015 klo 22.49 - Taisto Miettinen

Keskusta on ajanut eiliseen saakka keskioluen siirtämistä Alkoon. Kansan syvien rivien reagoinnin vuoksi gallupjohtaja on kääntänyt yhdessä yössä takkinsa kuosin. Vaaliohjelman ja kannanoton muutosta selitellään erilaisilla virheillä, vaikka varmaa on, ettei vaaliohjelmaa tehdä hutaisten. Vaaliohjelmaa ja kannanottoa keskiolutasiaan oli tehnyt usean hengen ryhmä.

Myös SDP:n riveissä on esitetty vastaavia kannanottoja.

Varmaa on, että puolueet, jotka ajavat tai ovat ajaneet oluen siirtämistä Alkoon, tulevat vastustamaan viinien vapauttamista maitokauppoihin.

Ainakin Perussuomalaiset ajavat valtion holhouksen vähentämistä mm. viinien vapauttamista maitokauppoihin, alkoholi- ja autoverotuksen alentamista sekä kauppojen aukioloaikojen vapauttamista. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi viinejä voi myydä vain kaupassa nimeltä Alko. Miksei liikkeen nimi voi olla Valintalo tms. Ei tupakkaakaan myydä vain erikoisliikkeissä. En myöskään ymmärrä valtion holhoamista aukioloaikojen osalta. Ilmeisesti täällä ajatellaan, ettei yrittäjä ymmärrä sitä, kannattaako liikettä pitää auki myöhempänä ajankohtana tai pyhäisin. Tällä olisi myös positiivinen vaikutus työllisyyteen. Itse käyttäisin edellä mainitut holhousvarat vaikka esim. apua tarvitsevien vanhuksien holhoamiseen.

Yleisesti ottaen pidän huolestuttavana, että poliitikkojen ja puolueen kanta / vaaliohjelma voi muuttua yhdessä yössä täysin päinvastaiseksi jonkin asian osalta. Mitä saattaakaan tapahtua vaalien jälkeen yhdessä yössä. Vaihtuuko takin kuosin väri jälleen? Se jää nähtäväksi.  

http://www.suomenuutiset.fi/ps-viini-ja-vahvat-oluet-ruokakauppoihin/

http://yle.fi/uutiset/perussuomalaiset_haluavat_autoveron_pois__mita_mielta_olet_esityksesta/7687518

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/60876-sylissa-miljardihaitat-ministeri-islle-keskiolut-takaisin-alkoon

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/keskusta_alko_keskikalja-31759

Pankit mukaan talouden elvyttämiseen ?

Sunnuntai 8.2.2015 klo 20.14 - Taisto Miettinen

Monet pankit tarjoavat ilmaisen vuoden lyhennysvapaan ilman enempiä lainaneuvotteluita. Pankkien mukaan tarkoituksena on, että lainanottajat käyttäisivät vapautuvat varat kulutukseen, jolla olisi piristävä vaikutus maan talouteen. Lyhennysvapaasta on aiemmin veloitettu pankin hinnaston mukaisesti n. 100€ ja vapaan myöntäminen on edellyttänyt perustetta. Lyhennysvapaan on käsitykseni mukaan saanut melko joustavasti aiemminkin. Kustannusvapaa lainaohjelman muutos on sinänsä hyvä kädenojennus pankeilta.

Monilla velallisella on tarkoitus päästä veloista mahdollisimman nopeasti eroon, kuten itsellänikin. Tuon näkemyksen mukaan lainaa kannattaa edelleen lyhentää ohjelman mukaisesti, mikäli mahdollista, sillä korot ovat tällä hetkellä alhaisia.

Asiassa on jo ehditty varoitella siitä, että paluu lisäkulutuksesta normaaliin lainanlyhennykseen voi tulla karuna.

Nähtäväksi jää, käyttävätkö lyhennysvapaan ottavat lainansaajat rahat kulutukseen vai säästöön.

Asiasta http://www.hs.fi/talous/a1423103086910

Suomen Kreikka-lainojen markkina-arvosta

Lauantai 7.2.2015 klo 11.53 - Taisto Miettinen

Perussuomalaisten jättämässä välikysymyksessä hallitukselta kysyttiin, mitkä ovat Suomen kokonaisvastuut Kreikan ja muiden kriisimaiden tukipaketeissa ja onko Suomi valmis leikkaamaan kriisimaiden velkoja suomalaisen veronmaksajan tappioksi. 

Eduskunta äänesti eilen täysistunnossaan hallituksen luottamuksesta liittyen välikysymykseen. Hallitus sai luottamuksen äänin 97-81.

Asiassa käytiin keskustelua Suomen myöntämistä lainoista ja niiden arvosta.

Nordean pääanalyytikko: Suomen Kreikka-lainat jo lähes arvottomia, joka ohessa: http://newsroom.nordea.com/fi/blogpost/suomen-kreikka-lainat-jo-lahes-arvottomia/ Kirjoituksen mukaan "Äänestäjät ansaitsevat todenmukaisen arvion Kreikan tukemisen realistisista kustannuksista, vaihtoehdoista ja riskeistä tässä ja nyt - ei mielikuvistusmaailmassa.

RKP jyrää Kauniaisissa

Maanantai 2.2.2015 klo 22.43 - Taisto Miettinen

Kyllä näin on – kuten suomalainen rap-artisti laulaa.

Tänään Kauniaisissa valittiin uusi valtuuston puheenjohtajisto ja kaupunginhallituksen jäsenet.

Valtuuston työjärjestyksen mukaan valtuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi. Vastaavasti valitaan myös uudet kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on tällä kaudella ollut aiemmin RKP:stä (suurin puolue) ja valtuuston puheenjohtaja kokoomuksesta (toiseksi suurin).

Eduskuntavaalit lähestyy, joka näkyy myös käytännön toiminnassa. RKP enemmistöinen valtuusto päätti tänään, että kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat molemmat ovat RKP:stä. Valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin RKP:n eduskuntavaaliehdokas.

RKP:n enemmistö valtuustossa on oikeutettu näin päättämään. Toinen asia on, toteutuuko paikkajaossa puolueiden tasapuolisuus / demokratia vai yhden valtapuolueen sanelupolitiikka.

Onko sulla pokkaa – laulaa samainen rap-artisti. Kyllä näin on !

Kauniaisissa on noin 9100 asukasta, joista 59 % on suomenkielisiä ja 36 % ruotsinkielisiä.

Valtuuston paikkajako

RKP 18/35

Kokoomus 12/35

Vihreät 2/35

SDP 1/35

KD 1/35

PS 1/35

Asiasta:

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/267505-rkp-keskitti-vallan-itselleen-kauniaisissa

http://hbl.fi/nyheter/2015-02-02/714576/grankullapolitiker-oense-om-overenskommelse

http://hbl.fi/lokalt/2015-02-02/715046/rehn-kivi-leder-grankulla-fullmaktige

http://hbl.fi/lokalt/2015-02-04/715421/nu-svingar-hon-klubban-i-grankulla 

Inget blir bättre för Grankulla - Kauniaislaisten kuuleminen metropoliselvityksestä

Tiistai 14.10.2014 klo 15.38 - Taisto Miettinen

Kauniaislaisia kuultiin eilen metropoliselvityksestä.

Selvitysmiehet ehdottivat, että pääkaupunkiseudulle muodostuisi 5 kaupungin metropolikaupunki, joka muodostuisi 1 miljoonan hengen kokonaisuudeksi. Perusteluina oli mm. Suomen kilpailukyvyn kasvattaminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.

Selvitysmiesten mukaan pakkoliitoksia ei alueella tule, mutta asiassa saatetaan järjestää kansalaisäänestyksiä kussakin kaupungissa.

Toin tilaisuudessa esille sen, että Kauniaisten kaupunki on yhtämielisesti vastustanut liitosta. Kansalaisäänestys olisi siten turhaa yhteiskunnan varojen tuhlausta ainakin Kauniaisten osalta.

Esitin myös kysymyksen siitä, mitä tapahtuisi mahdollisen kansalaisäänestyksen jälkeen. Haudataanko metropolihanke vai tullaanko asiaa jatkamaan esim. metropolihallinnon selvittämisen osalta. En saanut asiaan suoraa vastausta. Loppupuheenvuorossa selvittäjät kuitenkin puhuivat metropolihallinnon tulemisesta.

Esitin myös kysymyksen siitä, kuinka Kauniaislaisten vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa parantuisivat 1 miljoonan metropolikaupungissa, jossa valtuusto päättää asioista. Kauniaisten kaupungissa on n. 9000 asukasta ja 35 valtuutettua. Kauniaisilla olisi tuskin yhtään taikka maksimissaan 1 edustaja metropolikaupungin valtuustossa. Tämä ei millään tavalla paranna Kauniaisten asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, vaan heikentää sitä olennaisesti.

Selvitysmiehet myönsivät, ettei mikään asia olisi metropolikaupungissa paremmin Kauniaisten osalta. Metropolihanke on heidän mukaan parempi vain laajemmassa mittakaavassa.

Kokouksessa tuotiin esille myös kysymys siitä, kuinka Suomen kilpailukyky voi parantua kaupunkien yhdistymisellä.

http://hbl.fi/lokalt/2014-10-14/668141/inget-blir-battre-grankulla

Köyhät suomalaiset rikkaiden ulkomaalaisten asialla

Perjantai 12.4.2013 klo 20.27 - Taisto Miettinen

EKP:n tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat köyhiä, jos suomalaisia verrataan mm. Kyproslaisiin, Espanjalaisiin ja Kreikkalaisiin kotitalouksien nettovarallisuuden perusteella. Kotitalouksien nettovarallisuus on esim. Kypros 266.900 €, Espanja 182.700 €, Kreikka 101.900 € ja Suomi 85.800 € (lähde HS 11.4)

Kypros on saamassa keväällä 10 miljardin tukipaketin. Myös muut maat ovat saaneet lähiaikoina (2012) tukea. Suomen osuus euromaiden 100 miljardin euron sitoumuksesta Espanjalle oli noin 1,79 miljardia euroa ja ERVV:n lainasta Kreikalle noin 2,2 miljardia euroa. Suomen ajallaan saamat vakuudet olivat 40 prosenttia näistä määristä eli noin 0,72 miljardia euroa ja 0,88 miljardia euroa. (Lähde VM muistio 15.3.2013).

Tilannetta voitaneen verrata yritykseen. Mikäli yritys tarvitsee rahoitusta, niin joko omistajat panostavat yritykseen taikka rahoitusta haetaan muualta. Mikäli rahoitus hoidetaan muualta, niin tällöin riskin kantavat luonnollisesti sen rahoittajat eli tässä tapauksessa muut maat. Mikäli yrityksen varoja nostetaan yrityksestä liikaa, niin yrityksen omistajat rikastuvat yrityksen sijaan. Kotitalouksien nettovarallisuuden perusteella ns. köyhien maiden kansalaiset ovatkin rikkaita maan talouden sijaan.

Vaikka tämä tukiasia onkin vain yksi näkökulma Euroopan Unionissa, niin ymmärrän hyvin sen, miksi jotkut suhtautuvat siihen kielteisesti ainakin tästä näkökulmasta.

Koulujärjestys

Keskiviikko 10.4.2013 klo 19.46 - Taisto Miettinen

Alppilan koulun tapahtuma on ollut paljon esillä mediassa. Tilanteessa opettaja oli poistanut oppilaan koulun ruokalasta voimakeinoja käyttäen. Opettaja on viitannut asiassa menetelleensä perusopetuslain 36 §:än mukaisesti sekä Helsingin opetusvirasto tapauksen jälkeen viitannut virkasuhteen päättämisessä  kunnallisista viranhaltijoista annettuun lakiin.

Ohessa säännökset asian osalta:

Perusopetuslaki

36,2 § Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.

36b § (Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen)

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.

Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Rikoslaki

RL 4:6,3 (voimakeinojen käyttö) mukaan Jos voimakeinojen käytössä on ylitetty 2 momentissa säädetyt rajat, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos on erittäin painavia perusteita katsoa, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hänen asemansa ja koulutuksensa sekä tehtävän tärkeys ja tilanteen yllätyksellisyys.

RL 4:7 (rangaistusvastuun lievennyt) Vaikka tekijää ei tässä luvussa säädettyjen perusteiden nojalla kokonaan vapauteta rangaistusvastuusta, olosuhteet voidaan kuitenkin ottaa huomioon rangaistusvastuuta lieventävinä siten kuin 6 luvun 8 §:n 1 momentin 4 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään.

Helsingin opetusvirasto on katsonut, että  työnantajalla on kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitettu  erittäin painava syy opettajan määräaikaisen virkasuhteen päättämiseen.

Laki kunnallisista viranhaltijoista

41 § (Virkasuhteen purkaminen)

Työnantaja saa purkaa viranhaltijan virkasuhteen noudatettavasta irtisanomisajasta tai määräajan pituudesta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Tilanteessa on siten pohdittavana 2 kysymystä:

1) oikeus poistamiseen

Säännösten mukaan opettajalla on siis oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen

Opettaja oli mitä ilmeisimmin antanut oppilaalle usean poistumismääryksen, joita oppilas ei ollut noudattanut, jonka jälkeen opettaja oli poistanut oppilaan ruokalasta. Voimakeinojen käyttö ja sallittavuus arvioidaan säännösten mukaan tilanteen kokonaisarvioinnin mukaan.Tästä subjektiivisesta kokonaisarvioista on esitetty näkemyksiä opettajan puolesta ja vastaan.

2) oikeus virkasuhteen purkamiseen

Tilanteen kokonaisarvioinnin jälkeen pohdittavaksi tulee se, onko työsuhteen purkamiseen erittäin painavia syitä, jollaisena on opettajan velvoitteiden vakava rikkominen. Onko opettaja rikkonut velvoitteitaan vakavasti ? Virkasuhteen purkaminen on voimakkaampi toimenpide kuin sen irtisanominen, koska siinä virkasuhde päättyy heti, toisin kuin irtisanomisessa irtisanomisajan päättymisen jälkeen.Luonnollisesti se on myös ankarampi toimenpide kuin varoitus tai sitä lievempi huomautus.

Tilanteen kokonaisarvoinnilla on huomattava merkitys tulevaisuuteen sekä koulurauhaan ja sen puuttumiskynnykseen.  Mikäli opettajan katsottaisiin liioitelleen tilanteessa voimakeinojen käyttöä ja syyllistyneen jopa pahoinpitelyyn, on varmaa, etteivät opettajat jatkossa uskalla käyttää perusopetuslain 36 §:n poistamisoikeutta kuin vain erittäin räikeissä tilanteissa. Lisäksi ko. ratkaisu vaikuttaa tahalliseen kouluhäiriköintiin alttiiden henkilöiden toimintaherkkyyteen ja rajojen etsintään jatkossa. Kokonaistilanne ei ole tiedossani, joten tällä kannanotolla en ota kantaa siihen, onko ko. tilanteessa toimittu perusopetuslain mukaisesti vai ei. Joka tapauksessa tilanteessa olisi voinut toimia toisinkin, puolin ja toisin.

Yhteisövero

Lauantai 23.3.2013 klo 20.36 - Taisto Miettinen

Hallitus alentaa yritysten yhteisöverokantaa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin, jonka tavoitteena on edistää kasvua ja kilpailukykyä. Näin yhteisövero on mm. alhaisempi kuin Virossa ja Ruotsissa. Verotuksen painopiste siirtyy tuloksen verotuksesta ulos jaetun voiton verottamiseen, jonka mukaisesti osinkoverojärjestelmä uudistetaan ja osinkotulot verotetaan aina pääomatulona. Julkisesti noteerattujen yritysten osingot säädetään kokonaan veronalaisiksi. Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöstä saadusta osingosta on veronalaista 25 % siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa. Ylimenevä osa on kokonaan veronalaista pääomatuloa.

Myöskin kulutusverot nousevat, kuten alkoholi-, makeis-,  tupakka- ja sähkövero. Tämä lisää ainakin pääkaupunkiseudulla edelleenkin Viron matkailua.

SOTE Kauniaisissa

Keskiviikko 20.3.2013 klo 22.34 - Taisto Miettinen

Sote-työryhmä luovutti 19.3 lausuntonsa, jonka mukaan alle 20 000 asukkaan kunnat eivät saa itsenäistä palvelujen järjestämisvastuuta vaan ne kuuluvat johonkin sote-alueeseen. Työryhmän lausunnon mukaan Espoo vastaisi Kauniaisten ja Kirkkonummen palvelujen järjestämisestä.

Lähtökohtana on perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tasavertainen järjestäminen. Lähipalvelujen saatavuus turvataan tällä esityksellä, sanoo selvitystyötyhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.

Kysymyksessä on siis työryhmän raportti ja esityksessä on vielä monta avointa kysymystä. Lakiehdotusta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ei ole siten vielä annettu.

Se, mitä esitys tarkoittaa käytännössä Kauniaisten kannalta, on vielä vaikea kaikilta osin arvioida. Kauniaisten lähipalvelut on jo turvattu. Mitä tarkoittaa Espoon vastuu palvelun järjestämisestä: ilmeisesti Espoo pääosin päättää esim. sote-alueen terveyskeskusten sijainneista ja niitä käyttävistä henkilöistä alueellisesti yms.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:7 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1852761

Hellre stad än stadsdel

Torstai 14.3.2013 klo 8.29 - Taisto Miettiinen

Finlands kommuntidning 2/2013 s.  7 Hellre stad än stadsdel

På politiskt håll är man rörande överens om att det inte lönar sig att rucka på kommungränserna.
- Man kan nog säga att alla partier vill att Grankulla ska behålla sin självständighet. Sannfinländarna avviker inte från den åsikten, säger stadsfullmäktigeledamoten TAISTO MIETTINEN (Sannf).
Farhågorna vid en sammanslagning är enligt Miettinen att inkomstskatten stiger och att servicen och lokaldemokratin försämras.
- Jag hoppas att vi kan samarbeta om service med Esbo och jag ser gärna att samarbetet utökas.
Han ställer sig positiv till ett regionalt samarbetsorgan men säger att det kan finnas vissa risker om det innebär att beslutsfattande överförs från kommunerna.
- I ett metropolsammanhang är vi en liten aktör med små möjligheter att påverka.

Pikakyselyt

Torstai 14.2.2013 klo 21.54 - Taisto Miettinen

Pikakyselyt uusitaan kuukausittain ja niiden tulokset näet vanhoista kyselyistä. Voit kommentoida täällä kyselyiden tuloksia tai perustella näkemyksiäsi

Kuntaliitos ja metropolihallinto Kauniaisissa

Maanantai 4.2.2013 klo 22.25 - Taisto Miettinen

Tällä hetkellä valtiovarainministeriön selvityshenkilöt tekevät metropolialueen esiselvitystä, jonka mukaisesti kuntia kuullaan parhaillaan. Tänään kuultiin mm. Kauniaista. Selvitysmiesten on tarkoitus laatia kuulemisten pohjalta raportti 28.2.

Lakiluonnos kuntarakennelaista on lausunnolla kunnissa, jonka määräpäivä on 7.3. Pakkoliitoksia ei pääkaupunkiseudulla tulisi, jonka mukaisesti mm. Kauniainen säilyisi itsenäisenä kuntana.

Sen sijaan sosiaali- ja terveystoimesta vastaisivat mahdollisesti kuntien (Espoo-Kauniainen) yhteiset sosiaali- ja terveysalueet (sote-alueet), koska Kauniaisten väkiluku alittaa 20.000 asukkaan rajan.

Grankullas öde oroar - Kauniaisten kohtalo huolestuttaa

Tiistai 15.1.2013 klo 20.04 - Taisto Miettinen

HBL 15.1.2013 s. 8

Den enda sannfinländska fullmäktigeledamoten Taisto Miettinen konstaterar att de åttatusenfemhundra Grankullabornas inflytande skulle vara litet i en kommun på flera hundratusen invånare.

- Och skattesatsen skulle höjas, säger Miettinen som vet att Grankullaborna också är oroliga för att servicen ska bli sämre.

Han konstaterar att SFP, som nu är det största partiet i Grankulla, skulle ha betydligt mindre inflytande i en större kommun.