Kokous 27.11.2024
Esitin lukuisia (n. 20 kpl) muutoksia rakennusjärjestyksen luonnokseen, joista suurin osa tuli myös päätöksiksi (kokouksessa 3h käsiteltiin loppuosa ehdotuksista). Olen tehnyt rakennusjärjestykseen siis yhteensä yli 40 vastaesitystä.
Luonnoksessa osa kirjatuista säännöksistä oli perustuslain, lakien ja kaavan vastaisia. Ohessa muutamia esityksiä.
- puiden kaato ja rakentamisen aloitusmahdollisuus 1.4-31.7 välisenä aikana (jolloin rakennuskohteet yleensä aloitetaan) kohta 23.1
- esitettyjen viher- ja latvuspeittävyyssäännösten poistaminen taikka kohtuullistaminen (eriävä mielipide) kohta 23.4
ERIÄVÄ MIELIPIDE 27.11.2024
Päätökset
23.4 Pihan viherpeitteisyys asuinpientalotonteilla
Asuinpientalotontin pinta-alasta tulee vähintään 45 % olla viherpeitteisenä ja vettä läpäisevää pintamateriaalia. Viherpeitteisyyteen luetaan myös viherkatot.
23.5 Puut ja pensaat tontilla
Asemakaavassa istutettavaksi määrätylle sekä rakentamattomalle tontin osalle on istutettava tai siinä on säilytettävä puita ja pensaita vähintään 10 % tontin pinta-alasta
EU:n ennallistamisasetus, johon esitetyt säännökset pohjautuvat
https://ym.fi/ennallistamisasetus sivujen mukaan:
Millaisia vaikutuksia asetuksella on MAL-sopimukset solmineille kunnille?
Suomen valtio on solminut maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat MAL-sopimukset Suomen suurimpien kaupunkiseutujen, eli Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kanssa. Kaikki MAL-sopimusalueiden keskuskaupungit ja pääosa muista sopimusalueiden kaupungeista ja kunnista kuuluu kaupunkiympäristöjä koskevan kuudennen artiklan piiriin.
Asetus ei vaikuta näihin kuntiin vuoteen 2030 mennessä, koska niiden viherpinta-ala ja latvuspeitteisyys ylittää kompromissiehdotukseen sisältyvän raja-arvon ja vuoden 2030 jälkeiset parantamistavoitteet asetetaan kansallisesti.
Vuoden 2030 jälkeen EU:n jäsenvaltiot saavat itse asettaa tavoitteensa lisätä viheralueita ja latvuspeitteisyyttä.
On erittäin epätodennäköistä, että ennallistamisasetus voisi vaikuttaa uusien asuinrakennusten rakentamiseen
Johtopäätös ympäristöministeriön antamista tiedoista
- ei koske MAL sopimuksen alaisia kuntia 2030 mennessä
- Kauniaisten viherpinta-ala ja latvuspeittävyys ylittävät raja-arvot jo ilman säännöstä
- Kauniainen kuuluu MAL sopimuksen piiriin, jolloin asetuksella ei olisi vaikutusta Kauniaisiin 2030 mennessä ja 2030 jälkeen asia päätetään kansallisesti. Tehty päätös on ennakollinen, vaikka tiedossa ei ole säännösten sisältö 2030 jälkeen
- Ennallistamisasetus ei koske suoranaisesti yksittäistä tonttia, vaan suuria kokonaisuuksia esim. kaupunkeja ja siinä huomioidaan mm. metsät ja vesistöt. Kysymyksessä EU yleissäännös, joka tulee esille enemmänkin tiuhaan asutuissa suurkaupungeissa kuin harvaan asutussa Suomessa
Rakentamislain mukaan erityissuunnitelmia ei voi vaatia
- säännös on ehdoton (tulee olla, on istutettava, on säilytettävä)
- säännöstä ei voi valvoa ilman laskelmia viherpeittävyydestä ja latvuspeittävyydestä
- laskelma viher- tai latvuspeittävyydestä on erityissuunnitelma, jota ei voi rakentamislain mukaan vaatia
Rakennusjärjestys ristiriidassa vahvistetun asemakaavan kanssa
Rakennusjärjestyksessä olevaa määräystä ei saa soveltaa, jos yleis- tai asemakaavassa taikka Suomen rakentamismääräyskokoelmassa julkaistussa määräyksessä määrätään asiasta toisin. (RAKL 17§:n 4 mom.)
- kaavassa on määritelty rakennusalue, joka tulee olla rakentamiseen käytettävissä
- suuri rakennusoikeus vie paljon tontin peittoalaa
- tarkoitus ei voi olla vaikeuttaa tontin suunnittelua eikä estää kaavan mukaista rakennusruudun käyttöä rakentamiseen
- kaavoitusvastuuta viheralueista ei voi siirtää rakennusjärjestyksellä tontin omistajille / rakentajille
Päätetty suuri ehdoton prosentti
- ehdotettu prosentti erittäin suuri ja ei toteudu monilla tonteilla (soveltuu muualle kuin jo kaavoitettuun asemakaavaan). Normaalia 1000m2 tontilla lienee viherpeitteisenä n. 20-30 %
- rakennusta ja sen käyttöä palvelevat piharakenteet kuten mm. terassi, uima-allas, katokset yms ei olisi mahdollista rakentaa
- rakennusjärjestyksen säännökset velvoittavat tiettyihin tontin rakennelmiin mm ulkovarasto, varasto / katos, autopaikat, roskalaatikot ja postilaatikko, leikkipaikka, oleskelupaikka, huoltomahdollisuus polkupyörille, polkupyöräpaikat
- hyvä rakennustapa suosii muuta kuin viherpeitettä rakennuksen vierelle
- käytännössä vain rakennusruudun ulkopuolinen osa viherrakentamiseen, josta ainakin yksi rakennusruudun ulkopuolinen sivu menee ajo/kulkuväylään
- kalliotontilla viherpeittävyys voi olla Kauniaisissa esim. 2 % tai allekin
Mihin säännös johtaa
- rakennusjärjestyksen tarkoitus on olla yleissäännös, joka soveltuu yleisesti kaikkiin hankkeisiin / tontteihin.
- ehdottomaan rakennusjärjestyksen säännökseen haettaisiin todennäköisesti miltei kaikissa hankkeissa poikkeuslupaa, joka ei voi olla säännöksen tarkoitus
- rakentajien tärkein asia suunnittelussa olisi viherpihan rakentaminen muun tontin käytön suunnittelun sijaan: oleskelu, terassit, uima-allas, varasto yms.
- kalliotontti jouduttaisiin louhimaan viherpeittävyyden saamiseksi taikka kalliota olisi täytettävä mullalla ja siten korottamaan pihaa ja taloa vastoin luonnollista maanpinnan tasoa
- kalliotontille ei voi velvoittaa istuttamaan siellä vaaraa kaatumiselle aiheuttavia puita taikka korottamaan mullalla kalliopintaa, jolloin myös taloa tulisi korottaa vastoin säännöksiä.
- säännös pakottaa hakijoita riskialttiin viherkaton rakentamiseen muun rakentamisen sijaan esim. suuri prosentti estää parvekkeen/terassin rakentamisen autokatoksen yläpuolelle, jonka sijaan olisi tehtävä katos, jossa viherkatto
- 1000 m2 tontilla istutussäännös tarkoittaa siis 100m2 puita ja pensaita eli käytännössä esim. 100 kpl 1m2 pensaita eli mihin mahtuisi mm. lasten leikkipiha ja muut rakenteet?
Muutosehdotukset
- esitetyt säännökset ensisijaisesti poistetaan ja katsotaan tilannetta vuoden 2030 jälkeisten kansallisten säännösten jälkeen
- Kauniaisten viherpinta-ala ja latvuspeittävyys ylittävät raja-arvot jo ilman säännöstä, joten tarvetta säännökselle ei ole
- Vähintäänkin säännöstä tulee muuttaa siten, ettei säännös ole pakottava, vaan ohjaava ja prosenttiosuus on käytännön tilanteisiin järkevä
toissijaisesti: Asuinpientalotontin pinta-alasta tulee pyrkiä siihen, että vähintään 25 % on viherpeitteisenä ja vettä läpäisevää pintamateriaalia. Viherpeitteisyyteen luetaan myös viherkatot.
toissijaisesti: Asemakaavassa istutettavaksi määrätylle sekä rakentamattomalle tontin osalle on pyrittävä istuttamaan tai siinä tulee pyrkiä säilyttämään puita ja pensaita vähintään 5 % tontin pinta-alasta.