EI käärmetaloa

Maanantai 28.10.2024 - Taisto Miettinen

Valtuusto ja valiokunnat

Perussuomalaiset on ainoana puolueena esittänyt valtuustossa vaihtoehtoa käärmetalolle (23.10.2023) ja (13.11.2023) = pistetalot

Perussuomalaiset on ainoana puolueena esittänyt, ettei käärmetalokaavaa puolleta (yhdyskuntavaliokunta 5.8.2024) ja Perussuomalaisten esittämä ja valiokunnan tekemä päätös: ei puolleta käärmetalokaavaa (rakennusvaliokunta 23.10.2024)

Perussuomalaisten esittämiä näkemyksiä / perusteluita

1. Kaupungin puistomaisuus / kaavan tehokkuus
Kaupungin puistomaisuus liittyy maankäytön suunnitelmiin ja toisaalta kaupungin kasvuun tulevaisuudessa Maankäytön suunnitelmissa asutusta tiivistetään aseman läheisyydessä, joka on myös luonnollista kaupungin keskustassa. Jos asutusta tiivistetään keskustassa, niin sitä ei tarvitse tehdä muualla ja päinvastoin jos tiivistämistä ei tehdä keskustassa, niin se on tehtävä muualla.
Rakennus suunnitellaan ja rakennetaan tulevaisuutta silmällä pitäen. On kustannustehokasta rakentaa mahdollisimman suuri rakennus kerralla, kuin laajentaa sitä mahdollisesti myöhemmin

2. Kaupungin talous / kaavan tehokkuus
Tontin tehokkuuden kasvaminen lisää kauppahintaa, joka suoraan vaikuttaa kaupungin kassaan. Esim. 4000 k-m2, joka 1.500 €/m2 tarkoittaisi 6.000.000 € summaa kaupungin kassaan. Lisäksi lisäneliöt tarkoittavat lisää uusia veronmaksajia, jotka lisäävät vuosittaisia verotuloja

3. Kaava kannattamaton
Selvityksen mukaan käärmetalokaava on taloudellisesti kannattamaton
– Kaavassa lukuisia kustannuksia lisääviä ratkaisuja
– Tällöin on vaikea saada riskin ottava rakentaja
– Tontista saatava hinta / tulot kaupungille jää pieneksi

4. Pistetalot
Olisi järkevää rakentaa jonkinlaisina pistetaloina, jolloin tontista saatava kauppahinta olisi parempi ja myös toteuttaminen edullisempaa ja myös vaiheittainen rakentaminen olisi mahdollista.

5. Kaavan ajallinen kesto
Vaikka kaavan tekemisessä jouduttaisiin menemään ns. taaksepäin, niin se jouduttaisi kuitenkin tontin myyntiä enemmän kuin yhtenäisen käärmetalotontin kaavan jatkaminen ja myyntipyrkimys, jota mikään yritys ei ole kiinnostunut ostamaan rakentamista varten. Rakennettavat asunnot olisivat liian kalliita, jolloin yrityksillä olisi liian suuri taloudellinen riski.

Muita perusteluita:
– pistetalon näköalat huoneistosta myös eri suuntiin enemmälti kuin yhtenäisessä käärmetalossa
– pistetalot mahdollistavat enemmän julkisivua per asunto, jolloin asunnoista saadaan valoisampia.
– pistetalot vastaavat enemmän keskustan jo rakennettua miljöötä. Käärmetalo muodostaisi yhtenäisen jonomaisen rakennusmassan, joka poikkeaa oleellisesti perinteisestä Kauniaisten pienimuotoisesta kaupunkikuvasta
– huoneiston sisätilat normistandardin mukaisin suoria seiniä käärmetaloon verrattuna
– erillistalot olisivat helpompia myydä ja toteuttaa toisistaan riippumatta yksitellen tontin tai rakennuksen suhteen vaiheittaisena kuin iso ja yhtenäinen käärmetalohanke
– erillistalojen tontteja voitaisiin myydä yksitellen parhaan kauppahinnan saamiseksi
– erillistalot voitaisiin rakentaa yksitellen toisistaan riippumattomasti, mikä antaa hankkeelle joustavuutta
– erillistalohanke mahdollistaisi kaupungintalon alueen rakentamisen viimeisenä, jolloin kaupungintalo säilyisi käytössä pidempään
– erillistalojen korkeus voisi vaihdella yksilöllisesti (vrt käärmetalohankkeen tasainen ja yhtenäinen katto)
– erillistalohanke olisi nopeampi rakentaa kuin suuri käärmetalohanke; vain kaupungissa asuvat asukkaat tuottavat verotuloja kaupungille
– mikäli kohteeseen toteutetaan vuokrataloja, vuokratalot olisi helpompi toteuttaa erillistaloissa kuin yhtenäisessä käärmetalossa.
– Omistusasuntotuotanto edellyttää riittävää varausastetta käynnistyäkseen. Mikäli asuntolukumäärä kasvaa suureksi, riittävän varausasteen saaminen hankaloituu
– Kerralla toteutettava iso hanke rajaa toteuttajien
– Mikäli markkinaan tulee kerralla paljon asuntoja, muiden asuntojen hinnat laskevat ja myyntiajat pitenevät

Järkevä kaavaratkaisu voi lisätä keskustan vetovoimaa ja palveluita sekä elävöittää keskustaa

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: käärmetalo, kaupungintalo, kauniainen, grankulla, grani

RKP vastustaa avoimuutta

Tiistai 14.3.2017 - Taisto Miettinen

Olen kirjoittanut Kaunis Granissa 3/2015 s. 11 "Valtuuston luottamustehtävien jakoon pelisäännöt". Olen todennut kirjoituksessani "jättäväni aloitteen paikkajakotoimikunnan perustamiseksi Kauniaisiin. Nähtäväksi jää, kuinka avoimia Kauniaisissa käytännössä halutaan olla". 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja (RKP) on vastannut siellä kirjoitukseeni "RKP kommentoi Taisto Miettisen ja Jarl Hagelstamin mielipidekirjoitusten seurauksena Kauniaisten RKP katsoo, että on paikallaan sopia periaatteista, kuinka kunnallisissa luottamustoimien paikat jaetaan puolueiden kesken valtuustossa. Näin voimme tulevaisuudessa välttää turhan keskustelun siitä, onko jotain sovittu tai jätetty sopimatta."

Olen tehnyt 27.4.2015 aloitteen paikkajakotoimikunnan asettamisesta valmistelemaan poliittisten ryhmien kesken luottamushenkilövalintoja. Aloite on ollut esillä kaupunginhallituksessa KH 19.8.2015 ja KH 23.11.2015.

Olen kirjoittanut asiasta blogissani 15.3.2016, jonka mukaan "Ainoa järjellinen este asian vastustamiselle voi olla ainoastaan se, ettei paikoista haluta keskustella avoimesti. Vaikuttaisi siltä, ettei RKP haluaisi toimia asioissa avoimesti."

KH asetti 31.8.2016 ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli uuden hallintosäännön valmistelutyö. Ryhmän puheenjohtajana toimi KH pj (RKP). KH teki 1.3.2017 yksimielisen esityksen hallintosäännöstä luottamushenkilötoimikunnan osalta.

Valtuusto käsitteli hallintosääntöä kokouksessaan 13.3.2017. Pöytäkirjasta ilmenevät RKP jäsenet ehdottivat/kannattivat, että säännös luottamushenkilötoimikunnasta poistetaan hallintosääntöluonnoksesta. Perusteluna oli se, että paikoista on pystytty sopimaan tähän mennessäkin. Kaikki RKP:n jäsenet äänestivät luottamushenkilösäännöksen poistamisen puolesta hallintosääntöluonnoksesta, KH pj:n, valtuuston pj:n ja yhden RKP:n valtuutetun äänestäessä tyhjää. Kaikki RKP:n kaupunginhallituksen jäsenet muuttivat siten kaupunginhallituksessa olevaa 2 viikon takaista kannanottoaan sekä KH pj:n Kaunis Granissa julkaisemaa RKP:n kannanottoa asiassa.

RKP katsoi siten, että he haluavat noudattaa aikaisempaa paikoista "sopimista". Käytännössä tämä "sopiminen" tarkoittaa sitä, että RKP suurimpana puolueena on valinnut heitä kiinnostavat luottamusmiespaikat, jonka jälkeen kokoomus päättää omista paikoista. Tiedossani ei ole se, "sopivatko" he keskenään paikoista. RKP:n ja Kokoomuksen paikkojen valitsemisen jälkeen loput jäljellä olevat paikat annetaan pienpuolueiden keskenään jaettavaksi. RKP:n mukaan tämä on ilmeisesti asioista "yhdessä sopimista" ja KH pj:n Kaunis Granissa julkaisemaa "periaatteista sopimista". Näin "avointa" RKP:n menettely asioissa ja asioista "sopimisesta" käytännössä on.

Kauniaisissa ilmeisesti jatkuu siis vanhakantainen ja salamyhkäinen vaalien jälkeisten luottamuspaikkojen jako suljetuissa kabineteissa. Kauniaisissa ei toteudu luottamuspaikkojen jaon avoin periaate, kuten muissa naapurikaupungeissa, esim. Espoossa ja Kirkkonummella. Todettakoon vielä, että ko. kaupungeissa kaikki puolueet kannattavat, myös RKP, avointa luottamusmiespaikkojen jakoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kauniainen RKP, Grankulla SFP, avoimuus, paikkajako, Kaunis Grani, puheenjohtaja, kaupunginhallitus

Päätösesitysten perusteluita sekä avoimuutta on kohennettava

Torstai 16.6.2016 klo 18.12 - Taisto Miettinen

Perusopetuksen yhtenäiskoulu on aiheuttanut paljon keskustelua Kauniaisissa, eikä syystä.

Asia tuotiin lautakunnalle tiedoksi 19.3.2014 kohdassa muut asiat. Pöytäkirjan mukaan "Lautakunnalle saatettiin tiedoksi, että sivistystoimenjohtaja, opetuspäällikkö sekä suomenkielisen opetustoimen kaikki kolme rehtoria ovat käyneet virkamiestasolla alustavia keskusteluja yhteisestä peruskoulusta suomenkielisessä opetustoimessa. Keskustelu on käynnistetty rehtoreiden aloitteesta. Lautakunta totesi, että keskustelua/valmistelua voidaan lautakunnan puolesta jatkaa ja että asia voidaan haluttaessa myöhemmin tuoda lautakunnan käsittelyyn."

Asia tuotiin lautakunnan kokoukseen 7.4.2014, jossa esitettiin yhtenäiskoulua ja koulurakennusten käyttäjien vaihtoa siten, että Kauniaisten lukio siirtyy Mäntymäelle ja Mäntymäen koulu siirtyy Kasavuoren koulukeskukseen. Käydyn keskustelun jälkeen esittelijä muutti ehdotustaan, jonka mukaan laajaa asiaa käsitellään uudelleen lautakunnan 23.4.2014 kokouksessa.

Asia ei tullut esille uudelleen lautakunnassa, koska KH oli tehnyt asiassa 17.4.2014 päätöksen, joka tuotiin lautakunnalle tiedoksi 23.4.2014 kokouksessa kohdassa muut asiat. Lautakunnan pöytäkirjan mukaan "KH päätti 15.4.2014 (KH § 92) asettaa työryhmän selvittämään ja valmistelemaan yhtenäisen peruskoulun perustamista ja lukioiden toimintaedellytysten ja yhteistyön kehittämistä." "Lisäksi KH päätti yhtenäiskoulukysymyksen valmisteluun liittyen, että lähtökohdaksi tulee ottaa, että koulurakennukset säilyvät nykyisessä käytössään."  

Lautakunnan pöytäkirjan 23.4.2014 mukaan "Lautakunta kävi asiasta keskustelua ja toteaa omalta osaltaan, että yhtenäisen suomenkielisen peruskoulun selvitystyö tulisi suorittaa eri ratkaisuvaihtoehdoilla ottaen huomioon eri vaihtoehtojen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Lautakunta toivoo, että selvitystyössä ei etukäteen rajattaisi esimerkiksi suomenkielisen opetustoimen tilakysymyksiä pois."

Asia on ollut lautakunnan käsittelyssä uudelleen 11.5.2016, jossa lautakunta päättää järjestää yhdessä KH:n kanssa kuulemistilaisuuden 23.5.2016. Asiassa on tehty kutsu, jonka mukaan järjestetään ”kuulemistilaisuus yhtenäisestä perusopetuksen koulusta”. Ilmoituksessa ei mainita koulujen siirtymisestä. Kuulemistilaisuuden tulokset (8s) sekä vanhempien sähköpostit (27s) on jaettu lautakunnan jäsenille tutustuttavaksi kokouksessa 8.6.2016.

Kokouksessa 8.6.2016 katsoin, että päätös tulee perustella paremmin koulujen vaihdon osalta. Näkemykseni mukaan vanhempien kuulemisessa esille tuotuja mielipiteitä ja kysymyksiä ei ole perusteltu päätöksessä. Lisäksi perustelut keskittyvät enimmiltä osin lukion näkövinkkeliin, mutta ei peruskoulun. Peruskoulun pedagoginen peruste ei ole peruste koulujen vaihdon osalta, vaan ainoastaan yhtenäiskoulun peruste. Puheenjohtaja ehdotti päätösehdotukseen lisättäväksi lausunnon, joka otettiin osaksi päätöstä.

Asia on ollut esillä kaupunginhallituksessa 15.6.2016. Päätösesityksen mukaan "Yhtenäiskoulun pedagogiset hyödyt on kattavasti esitetty lautakunnan päätöksessä. Lisäksi yhtenäiskouluvaihtoehdon (B-C) valintaa puoltaa se, että se on kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu." Pedagoginen peruste koskee yhtenäiskoulua, ei koulujen vaihtoa. Kaupunginhallituksen (esitys) mukaan ainoa seikka koulujen vaihdolle on siten kokonaistaloudellisuus. 

Kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavassa päätöksessä on viitattu kuntalaisten palautteeseen, alakoulun turvalliseen ja keskeiseen sijaintiin, rakennusten vaihdon kustannuksiin, tuottolaskelmien mahdollisiin muuttumiseen ja lukion oppilasmäärän kasvattamiseen valtionosuuksia silmälläpitäen. KH on tuonut moninaisia seikkoja esille, jotka ovat puuttuneet virkamiesten tekemästä esityksestä.

Asiassa on kyse yleisesti ottaen esitysten ja päätösten perustelemisesta, joihin myös kuntalaiset ovat puuttuneet. 

Hallintolain neuvontasäännöksen (8 §) mukaan "viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin." Hallintolain 45 §:n mukaan "päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset."

Laajakantoiseen asiaan sekä kuntalaisten esille tuomiin kysymyksiin on otettava kantaa riittävän perustelluilla päätöksillä. Esityksessä ei ole viitattu vanhempien kuulemisessa esille tuomiin seikkoihin ja kysymyksiin. Koska perusteluissa olisi ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun, niin tästä on pääteltävissä, ettei vanhempien kuuleminen ole vaikuttanut ratkaisuun. Vanhempia on siten kuultu, mutta ei kuunneltu. Joihinkin esille tuotuihin seikkoihin on löydettävissä vastauksia esityksen monista liitteistä, joita sivuja on yli 100s. Kaikki asiassa esitetyt olennaiset seikat perusteluineen tulisi kuitenkin koota varsinaiseen esitykseen.  

Päätösehdotukseen oli lisätty puheenjohtajan esittämänä perusteluita päätökselle. Viimeistään tässä vaiheessa virkamiesten pitäisi havahtua siihen, ettei päätösesitystä ole riittävästi perusteltu.

Esityksessä ei ole esitetty riittävän yksilöityjä perusteita ko. koulumuutokselle peruskoulun osalta hallintolain 8 § ja 45 §:n mukaisesti. KH päätösesityksen mukaan kysymys on pitkälti taloudellinen, joka etu syntyy asiassa esitettyjen laskelmien mukaan lukion kasvun osalta. KH äänestyspäätöksen (6-1) mukaan koulurakennuksia ei kuitenkaan vaihdettaisi. Asia etenee seuraavaksi valtuuston päätettäväksi.

Toinen kysymys on päätöksentekomenettelyn avoimuus

En pidä kovinkaan hyvänä sellaista päätöksentekomenettelyä / hallintomenettelyä, josta ei selkeästi ilmene keskusteltava / päätettävä asia. Keskustelutilaisuuskutsussa (Kaunis Grani) ei sanallakaan mainittu sitä, että tilaisuus koskee koulujen vaihtoa. Vaikuttaisi siltä, että se olisi haluttu salata. On varmaa, että tällainen menettely ei lisää luottamusta päätöksentekomenettelyyn, vaan aiheuttaa siihen ei-toivotun vastareaktion. Viittaan asiassa hallintomenettelylakiin sekä lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kauniainen, grani, grankulla, skola, peruskoulu, lukio, yhtenäiskoulu, mäntymäki, kasavuori, avoimuus, päätöksenteko

Luottamustehtävien jakoon pelisäännöt

Tiistai 3.3.2015 klo 22.44 - Taisto Miettinen

Mielipidekirjoitus julkaistu Kaunis Granissa 3/2015 s. 11

Kauniaisten kunnanvaltuusto käsitteli valtuuston puheenjohtajiston ja kaupunginhallituksen jäsenten valintaa kokouksessaan 2.2.2015. Esitin valtuuston kokouksessa, että vanha puheenjohtajisto jatkaisi. Puheenvuorossa toin esille sen, että puheenjohtajien paikat tulee jakaa tasapuolisesti suurimpien puolueiden kesken siten, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja on RKP:stä (suurin puolue) ja valtuuston puheenjohtaja kokoomuksesta (toiseksi suurin). Näin asian tulisi tasapuolisuuden nimissä ollakin.

RKP ja Kokoomus esittivät viime Kaunis Granin numerossa erilaisia näkemyksiä valtuuston puheenjohtajuudesta sopimisesta. Haastattelusta ilmeni, että puheenjohtajan vaihdoksesta olisi RKP:n mukaan sovittu 2 vuotta sitten. Kokoomus puolestaan välillisesti katsoo, ettei tällaisesta ole sovittu. Todettakoon, että ainakaan Perussuomalaisten valtuustoryhmällä ei ole ollut tiedossa minkäänlaista sopimusta valtuuston puheenjohtajuuden vaihdosta.

Mielestäni asiassa on kyse yleisellä tasolla suuresta ongelmasta eli päätöksenteon avoimuudesta. Moni kannattaa puheissaan päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kaiken päätöksenteon tulisi ollakin avointa, mikäli kyse ei ole salassa pidettävästä seikasta taikka vastaavasta syystä. Näin asioiden tulisi olla myös puoluepolitiikassa, varsinkin silloin, kun on kyse kaikkiin liittyvistä asioista ja vielä kuntalaisiin liittyen. En näe nykyaikaiseksi enkä avoimeksi sitä Kauniaisten luottamushenkilöiden noudattamaa epämääräistä käytäntöä, että paikkajaoista sovitaan salaisesti suurimpien puolueiden kesken ja annetaan jäljelle jääneet paikat pienille puolueille keskenään sovittavaksi.

Lähiseudulla mm. ainakin Espoossa ja Kirkkonummella on kaupungin johtosäännöissä määritelty kaupunginhallituksen nimittämä kaikkien eri puolueiden edustajista koostuva paikkajakotoimikunta, joka pisteytysten perusteella sopii keskenään luottamustehtävien jaosta avoimesti eri puolueiden/henkilöiden saamien paikkojen/äänien perusteella. Näin tulisi Kauniaisissakin menetellä salaisten sopimusten sijaan, jos asioissa halutaan myös käytännössä olla avoimia. Epäselvyyksien välttämiseksi sekä avoimuuden lisäämiseksi tulen jatkossa jättämään valtuuston kokouksessa aloitteen paikkajakotoimikunnan perustamisesta Kauniaisiin. Nähtäväksi jää, kuinka avoimia Kauniaisissa käytännössä halutaan olla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuusto. luottamusmies, Kaunis Grani