91-vuotias potilas oli Jorvin sairaalassa hoidettavana 29.8.–7.9.2026. Sairaalahoidon aikana hänen vasempaan ohimoonsa kehittyi nopeasti kasvava ihokasvain. Potilaalla oli ennestään melanooma ja useita muita kasvojen alueen pahanlaatuisia ihomuutoksia. Tämä sairaushistoria oli kerrottu hoitohenkilökunnalle, ja se oli nähtävissä myös potilastiedoissa.
Jorvin lääkärin 8.9.2026 tekemässä kirjauksessa todetaan nimenomaisesti: ”Löydös herättää epäilyn mahdollisesta pahanlaatuisesta ihomuutoksesta.” Kyse ei siten ollut pelkästään epämääräisestä ihomuutoksesta, vaan lääkärin itsensä kirjaamasta pahanlaatuisuusepäilystä.
Potilas oli kotiutunut edellisenä päivänä 7.9.2026. Kotiutuksen yhteydessä hoitaja kertoi vain, että terveysasemalle tulee hakeutua, jos patti kasvaa tai muuttuu. Lääkärin kanssa käydyssä henkilökohtaisessa kotiutuskeskustelussa ei kerrottu mitään pahanlaatuisuusepäilystä tai kiireellisen jatkotutkimuksen tarpeesta.
Erityisen huolestuttavaa on, että lääkärin kirjaama epäily oli ollut nähtävissä potilastietojärjestelmässä, mutta sitä ei tuotu esille kotiutuksessa eikä potilaan tai hänen valtuutetun omaisensa tietoon 7.9.2026 kotiutuksen yhteydessä, vaikka omainen oli keskustellut sekä hoitajan että lääkärin kanssa jatkosta.
Pahanlaatuisuusepäily kirjattiin siis vasta kotiutumisen jälkeisenä päivänä. Tämä herättää olennaisen kysymyksen siitä, milloin lääkäri tosiasiassa muodosti epäilyn ja miten hän huolehti sen välittämisestä jo kotiutuneelle potilaalle.
Potilas oli 91-vuotias, monisairas ja muistisairas. Tällaisessa tilanteessa ei voida pitää riittävänä sitä, että potilastietojärjestelmään kirjataan pahanlaatuisuusepäily ja potilas jätetään itse huolehtimaan jatkotutkimuksiin hakeutumisesta ilman, että epäilystä edes kerrotaan hänelle tai hänen valtuutetulle omaiselleen.
Myöhemmin kasvaimen tutkiminen viivästyi myös Kauniaisten terveysasemalla. Koepalasta todettiin ihosyöpä 19.10.2026.
Jorvin menettelystä on tehty potilaslain 10 § mukainen muistutus HUSille. Selvitystä pyydetään muun muassa siitä, miksi pahanlaatuisuusepäilystä ei kerrottu kotiutuksen yhteydessä, miksi jo kotiutuneelle potilaalle tai häntä noutaneelle omaiselle ei kerrottu epäilystä ja miten siten potilasturvallisuus varmistettiin.
Potilasturvallisuus ei toteudu sillä, että vakava epäily kirjataan potilastietojärjestelmään, jos tieto ei välity potilaalle, hänen valtuutetulle edustajalleen eikä jatkohoitoa järjestävälle taholle. Erityisen vakavaa tämä on silloin, kun kyseessä on iäkäs ja muistisairas potilas, jolla on jo aiempi runsas melanoomahistoria.