Suvaitsevaisuus koetuksella Kauniaisissa - päivitetty 28.1

Lauantai 5.11.2016 klo 13.25 - taisto miettinen

Kauniaisten kaupunki on sitoutunut ottamaan vuosittain 10 kiintiöpakolaista kaupunginvaltuuston vuonna 2013 tekemän päätöksen mukaisesti. Tämän lisäksi KV päätti 13.6.2016, että kaupunki sitoutuu antamaan kuntapaikan ELY-keskuksen osoittaman laskennallisen osuuden mukaisesti (12 henkilöä) niille turvapaikanhakijoille, jotka saavat myönteisen oleskelulupapäätöksen. 

Kauniaisten kaupungilla ei ole ollut tuolla hetkellä vapaita vuokra-asuntoja ja asuntojonossa oli kaupungilta saadun tiedon mukaan 97 ruokakuntaa/perhettä. Saadun tiedon mukaan uudet tp-hakijat ohittavat ko. ruokakunnat. Päätöksestä jätetyn eriävän mielipiteen mukaan ”Ei voida pitää oikeudenmukaisena tilannetta, jossa muut henkilöt asetettaisiin etusijalle kuntalaisiin nähden. Asuntojonossa ei saa olla ohituskaistoja.”

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr on hakenut tilapäistä rakennuslupaa perheryhmäkodin toiminnalle, koska kiinteistön nykyinen käyttötarkoitus on asuminen. Perheryhmäkodin perustaa ja sen toiminnasta vastaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, joka on solminut palvelusopimuksen tästä Kauniaisten kaupungin kanssa. Palvelusopimus perustuu ELY-keskuksen ja Kauniaisten kaupungin välillä solmittuun sopimukseen. Perheryhmäkoti on tarkoitettu ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden, oleskeluluvan saaneiden alaikäisten pakolaisnuorten asunnoksi. Nuoret asuvat perheryhmäkodissa pääsääntöisesti kunnes täyttävät 18 vuotta. Perheryhmäkodissa asuu 7-9 lasta/nuorta. Henkilökuntaa on saman verran kuin lapsia ja he tekevät työtä kolmessa vuorossa, mikä tarkoittaa, että kerralla paikalla on 1-2 aikuista.

Asiasta on tehty myönteinen päätös rakennuslautakunnassa 28.9.2016. Asiassa on tehty myös naapurihuomautus, jossa kahdentoista (12) lähikiinteistön omistajat ovat huomauttaneet mm. talon varustetason ylittävän keskitason ja antavan siten väärän kuvan keskivertosuomalaisen todellisesta arkipäivästä. Rakennuslautakunta on 26.10.2016 myöntänyt rakennustöiden aloittamisoikeuden.

Kauniaisten sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen 21.9.2016 mukaan ”Sopimuksen mukaisesti perheryhmäkotiin sijoitetaan yhdeksän lasta, ja yhden hoitovuorokauden hinta on 259 euroa per lapsi….Sopimuksen arvo on noin 850 000 euroa vuositasolla, mikä ylittää hankintalain kynnysarvon. Hankintalain 27 §:n 1. momentin mukaisesti hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta-arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Päätöksen mukaan "Valtio korvaa alaikäisten, ilman huoltajaa maassa oleskelevien turvapaikanhakijoiden kustannukset toteutuneen mukaisesti kaupungille."

Migrin tavoite tp-hakijan majoituskustannukseksi on 37 euroa per vuorokausi.

Kauniaisten valtuuston muodostaa 18/35 enemmistöinen RKP. Asiasta päättävän rakennuslautakunnan, samoin kuin sosiaalilautakunnan muodostaa myös RKP valtainen enemmistö. Käyttötarkoituksen muutoksen kohteena olevan talon omistaa RKP:n entinen kaupunginvaltuutettu (-9/2015), joka oli yrittänyt myydä taloaan tuloksetta.

Hallituksen tavoite on ollut vähentää Suomen vetovoimatekijöitä pienentääkseen tulijoiden määrää. Asiassa voidaan perustellusti pohtia sitä, millainen vaikutus netissä leviävistä talon kuvista on tänne tulemaan kiinnostuneille turvapaikanhakijoille taikka täällä jo oleville henkilöille. Toimivatko ne houkuttimina taikka tasovaatimuksina?

Voidaan myös pohtia sitä, mikä olisi asenne, jos naapuritontille tulisi vastaava pienimuotoinen nuorisokoti. Olisiko reagointi erilainen, jos kysymyksessä ei olisi tp-koti? Olisiko asiaa tuolloin millään tavoin edes uutisoitu, kun naapurusto käyttää lainmukaista oikeutta huomautuksen tekemiseen rakennushankkeessa heitä asiasta kuultaessa? Ainakaan keskustelua ei olisi tuolloin värittänyt rasismileima.

Asiassa voidaan myös perustellusti kysyä hankintalain edellysten täyttymistä. Hankintalain 27 §:n 3-kohdassa mainitaan 1. ehdoton välttämättömyys, 2. ennalta-arvaamaton syy sekä myös 3. äärimmäinen kiire. Kaikkien edellä mainittujen edellysten täytyy toteutua. Tiedossani ei ole se, kuinka kaikki ko. edellytykset täyttyvät. Onko valtuuston päätös 13.6.2016 ehdoton välttämättömyys ja ennalta-arvaamaton syy? Mikä on äärimmäinen kiire ja ketä se on koskenut, talon omistajaa vuokratulojen saamiseksi vai hakijoita? Ainakaan valtuusto ei ole asettanut aikarajaa taikka äärimmäistä kiirettä eikä Kauniaisten kaupungilla ole ollut vastaavaa äärimmäistä kiirettä 97 asuntojonossa olevan ruokakunnan osalta. Voidaankin perustellusti kysyä johtaako hallitsematon maahanmuutto hallitsemattomaan lainkäyttöön.

Asiaa on uutisoitu laajalti YLEHSHS kaupunkiYLE svenska, YLE svenskaMV lehti, MV lehtiNykysuomi, MTV3, YLE nyheter, Talouselämä

Keskustelua mm. Suomi24Suomi24 

Lisäyksiä blogiin

Myöhempää kirjoittelua asiasta Länsiväylä, Suomen kuvalehtiKaunis Grani, Livejournal, Talouselämä, HS, YLE, YLE svenska, Helsingin uutiset

Suomi ensin- Kauniainen mielenilmaus 12.11.2016 

Suomen kuvalehti 9.11.2016 mukaan "Aivan lakien mukaan tilanne ei ole Kauniaisissa edennyt. Kaupunki ei ole noudattanut hankintalakia, kun se on tehnyt sopimuksen Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa."

Rakennustöiden aloittamisoikeutta koskeva valitus on hylätty. Kaunis Grani ja HS haastatteluiden mukaan ryhmäperhekodin toiminta voidaan aloittaa ennen joulua. Varsinainen valitusasia asunnon käyttötarkoituksen muutoksesta ei ole vielä lainvoimainen. Voidaanko ryhmäperhekotitoiminta aloittaa siitä huolimatta ? MRL 144 §:n mukainen rakennustöiden aloittamisoikeus on eri asia kuin kaavan vastaisen toiminnan aloittaminen, jota MRL 144 § ei koske. Jos käyttötarkoituspäätös kumoutuisi, niin tuossa tilanteessa toimintaa olisi harjoitettu kaavan vastaisesti. Tämä ei voine olla mahdollista ?

Aloittamisoikeuteen liittyvän valituksen käsittely ei ole ollut esillä päätöksen tehneessä rakennuslautakunnassa, vaan kaupungin lausunto on annettu kaikessa hiljaisuudessa normaalista tavasta poiketen päätöksen tehneen lautakunnan ulkopuolella.

Eräs mielenkiintoinen kysymys on myös se, kuinka lautakunnan jäsenet ovat voineet varmistua siitä, etteivät he ole esteellisiä asian käsittelyyn. Lautakuntien RKP-puheenjohtajat (LV ja YLE) ovat ilmoittaneet, etteivät he ole tienneet kiinteistön RKP-omistajasta. Rakennuslautakunnan päätöksestä 28.9 kuitenkin ilmenee, että hakijana on kiinteistön omistaja ja rakennuslupahakemuksessa on kiinteistön omistajan nimi yhteystietoineen. 

Kauniaisten kaupungilla on ollut päätöksen mukaan sopimuksen tekeminen ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja ole voitu noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta-arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Todettakoon, että julkiset hankinnat sivujen mukaan (www.hilma.fi) hakusanalla perheryhmäkoti haettuna ainakaan Lieksalla ja Ääneskoskella ei ole ollut vastaavaa kiirettä, vaan hankinta on meneillään normaalina kilpailutuksena. Mikä lienee aiheuttanut ko. ehdottoman välttämättömän, ennalta-arvaamattoman ja äärimäisen kiireen Kauniaisissa ?

Hoitosuhde perheryhmäkodissa on 1/1 eli yksi lapsi/hoitaja. Vertailuna todettakoon, että päiväkodissa alle 3v on 4 lasta/työntekijä ja yli 3v on 8 lasta/työntekijä. Vanhustenhoitajien vähimmäismitoitus on 0,5 eli hoitaja/2 vanhusta.

Naapurikiinteistöjen huomautus ja valitus sekä kaupungin vastine 25.1 (rakennuslautakunnan päätös liitteineen)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suvaitsevaisuus, maahanmuutto, kauniainen, grankulla, indvandring, fördragsamhet, esteellisys, hankintalaki, aloittamisoikeus