Lausuma rakennusjärjestysluonnoksesta + lisälausuma

Sunnuntai 16.2.2025 klo 19.02 - Taisto Miettinen

Olen laatinut oheisen lausuman asiassa.
Haluaisitko myös sinä allekirjoittaa lausuman ?
-
LAUSUMA RAKENNUSJÄRJESTYSLUONNOKSEEN
Rakennusjärjestysluonnos nähtävillä: 23.1.-21.2.2025
LUONNOS 4 § MÄÄRITELMIÄ
Rakennelmiksi luokitellaan kevytrakenteiset ja siirtokelpoiset rakennuskohteet, kuten pienet alle 12 m2 vajat, kasvihuoneet, kesäkeittiöt, leikkimökit, jätesuojat, sekä alle 12 m2 laitteet, kuten puistomuuntamot. Rakennelma ei käytä rakennusoikeutta.
Perustelut
- ulkovarasto oltava rakennusjärjestyksen 29.2 mukaan vähintään 9m2 ja rivitalo/kerrostalo 5m2/huoneisto. Omakotitalossa jätesuoja tuolloin max 3m2 (ei riitä jätekatokseksi, jossa ainakin jäte- ja biojäte) sekä 3 huoneiston rivitalossa jätesuojalle olisi käytettävissä 0 m2.
- rakennusjärjestyksen 28.3 ja 28.4 mukaan oltava paikka/tilaa sekä huoltomahdollisuus polkupyörille
- rakennusjärjestyksen 37§ mukaisia tavaroita, laitteita yms. ei saa säilyttää tontilla
Rakennelma voimassa olevia (MRL mukaisia) säännöksiä 
- Helsinki 
Helsingin 1.11.2010 voimaantulleen uuden rakennusjärjestyksen 22 §:n mukaan lupaa ei tarvita yhden pientalotontille rakennettavan korkeintaan 20 m2 suuruisen piharakennelman rakentamiseen. Vajat ja rakennelmat eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamia rakennuksia. Niitä ei lasketa asuinpientalotontin kerrosalaan eivätkä ne vaikuta väestönsuojan tarpeellisuuteen
- Espoo
asuinpientalotontilla ei tarvitse hakea lupaa seuraavien toimenpiteiden toteuttamiseen: erillisen korkeintaan 12 m2:n suuruisen kevyen piharakennelman rakentaminen asemakaava-alueella sekä korkeintaan 20 m2:n suuruinen piharakennelma asemakaava-alueen ulkopuolella
- Vantaa korkeintaan 20 neliömetrin suuruisen piharakennelman rakentaminen. 
Muutosehdotus
Rakennelmiksi luokitellaan kevytrakenteiset ja siirtokelpoiset rakennuskohteet, kuten pienet alle 20 m2 vajat, kasvihuoneet, kesäkeittiöt, leikkimökit, jätesuojat, sekä alle 20 m2 laitteet, kuten puistomuuntamot. Rakennelma ei käytä rakennusoikeutta
LUONNOS 23.1 YLEISET MÄÄRÄYKSET
Puita ei tule kaataa lintujen pesimäaikana 1.4. - 31.7 muista kuin laissa mainituissa tilanteissa tai pakottavista syistä. Jos rakentamisen johdosta on välttämätöntä kaataa puita lintujen pesimäaikana, on hankkeeseen ryhtyvän yhdessä lintuasiantuntijan avustuksella selvitettävä, ettei kaadettavissa puissa ole pesiviä lintuja.
Perustelut
Säännösluonnoksen toinen virke jättää avoimeksi sen, kuinka selvittämisen jälkeen toimittaisiin, jos rakennuspaikalla olevissa puissa olisi pesiviä lintuja 
Säännös lisäksi ristiriitainen: ”Jos välttämätöntä kaataa, niin selvitettävä ettei niissä lintuja” tarkoittanee, ettei niitä saisi pesimistilanteessa kaataa, vaikka se olisikin välttämätöntä.
Kauniaisten säännöksen toisen virkkeen tarkoituksena on ilmeisesti (tulkinnanvarainen) estää rakentaminen pesimisaikana, joka on ristiriidassa lain sekä sen tarkoituksen kanssa. 
Luonnonsuojelulain hallituksen esitys s. 219
Rauhoitussäännökset eivät estäisi esimerkiksi tavallista peltojen käyttöä, metsien hakkuuta tai muita maa- ja metsätalouteen liittyviä toimenpiteitä, eivätkä myöskään rakennuksen tai tien rakentamista tai korjaamista taikka ajoneuvon tai muun laitteen tavanomaista käyttämistä. Säännöksen mukaan tällöin olisi kuitenkin vältettävä vahingoittamasta tai häiritsemästä rauhoitettuja eläimiä ja kasveja, jos se olisi mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia. 
Tarkoituksena ei olisi estää jokapäiväistä, tavanomaiseksi katsottavaa toimintaa, mutta tällöinkin olisi otettava huomioon mahdollisuudet vahinkojen välttämiseen
Muutosehdotus: 
Ensisijaisesti kappale poistetaan 
- Asia on määritelty jo luonnonsuojelulain 82 §:ssä, joten virke / kappale on tarpeeton ja epäselvä
- rakentaminen, maataloustyöt yms. sallittu luonnonsuojelulain 82 §:n mukaan pesimisaikana
Toissijaisesti: vähintäänkin kappaleen toinen virke on poistettava
- asia on määritelty jo luonnonsuojelulain 82 §:ssä 
- luonnos jättää avoimeksi kuinka asiassa menetellään selvittämisen jälkeen
- jos tarkoitus selvittämisen jälkeen estää rakentamisen aloitus, niin se on ristiriidassa lain kanssa 
- rakentaminen, maataloustyöt yms. sallittu luonnonsuojelulain 82 §:n mukaan pesimisaikana
LUONNOS 23.4 ja 23.5
23.4 Pihan viherpeitteisyys asuinpientalotonteilla
Asuinpientalotontin pinta-alasta tulee vähintään 45 % olla viherpeitteisenä ja vettä läpäisevää pintamateriaalia. Viherpeitteisyyteen luetaan myös viherkatot.
23.5 Puut ja pensaat tontilla
Asemakaavassa istutettavaksi määrätylle sekä rakentamattomalle tontin osalle on istutettava tai siinä on säilytettävä puita tai pensaita vähintään 10 % tontin pinta-alasta
Perustelut
EU:n ennallistamisasetus, johon esitetyt säännökset saattavat pohjautua
- Millaisia vaikutuksia asetuksella on MAL-sopimukset solmineille kunnille?
Suomen valtio on solminut maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat MAL-sopimukset Suomen suurimpien kaupunkiseutujen, eli Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kanssa. Kaikki MAL-sopimusalueiden keskuskaupungit ja pääosa muista sopimusalueiden kaupungeista ja kunnista kuuluu kaupunkiympäristöjä koskevan kuudennen artiklan piiriin. 
Asetus ei vaikuta näihin kuntiin vuoteen 2030 mennessä, koska niiden viherpinta-ala ja latvuspeitteisyys ylittää kompromissiehdotukseen sisältyvän raja-arvon ja vuoden 2030 jälkeiset parantamistavoitteet asetetaan kansallisesti.
Vuoden 2030 jälkeen EU:n jäsenvaltiot saavat itse asettaa tavoitteensa lisätä viheralueita ja latvuspeitteisyyttä.
- Voiko asetus vaikuttaa uusien asuinalueiden rakentamiseen? 
On erittäin epätodennäköistä, että ennallistamisasetus voisi vaikuttaa uusien asuinrakennusten rakentamiseen
Johtopäätös ympäristöministeriön antamista tiedoista
- ei koske MAL sopimuksen alaisia kuntia 2030 mennessä
- Kauniaisten viherpinta-ala ja latvuspeittävyys ylittävät raja-arvot jo ilman säännöstä
- Kauniainen kuuluu MAL sopimuksen piiriin, jolloin asetuksella ei olisi vaikutusta Kauniaisiin 2030 mennessä ja 2030 jälkeen asia päätetään kansallisesti. Rakennusjärjestysluonnoksen säännös on ennenaikainen, koska tiedossa ei ole säännösten sisältö 2030 jälkeen
- Ennallistamisasetus ei koske suoranaisesti yksittäistä tonttia, vaan suuria kokonaisuuksia esim. kaupunkeja ja siinä huomioidaan mm. metsät ja vesistöt. Kysymyksessä EU yleissäännös, joka tulee esille enemmänkin tiuhaan asutuissa suurkaupungeissa kuin harvaan asutussa Suomessa 
Rakentamislain mukaan erityissuunnitelmia ei voi vaatia
- luonnoksen sanamuoto on ehdoton (tulee olla, on istutettava, on säilytettävä)
- säännöstä ei voi valvoa ilman laskelmia viherpeittävyydestä ja latvuspeittävyydestä
- laskelma viher- tai latvuspeittävyydestä on erityissuunnitelma, jota ei voi rakentamislain mukaan vaatia
Rakennusjärjestys ristiriidassa vahvistetun asemakaavan kanssa
Rakennusjärjestyksessä olevaa määräystä ei saa soveltaa, jos yleis- tai asemakaavassa taikka Suomen rakentamismääräyskokoelmassa julkaistussa määräyksessä määrätään asiasta toisin. (RAKL 17§:n 4 mom.)
- kaavassa on määritelty rakennusalue, joka tulee olla rakentamiseen käytettävissä
- suuri rakennusoikeus vie paljon tontin peittoalaa, samoin kuin kulku talolle
- tarkoitus ei voi olla vaikeuttaa tontin suunnittelua eikä estää kaavan mukaista rakennusruudun käyttöä rakentamiseen
- kaavoitusvastuuta kaupunkia koskevista viheralueista ei voi siirtää rakennusjärjestyksellä tontin omistajille / rakentajille
Luonnoksen suuri ehdoton prosentti
- ehdotettu prosentti erittäin suuri ja ei toteudu lähellekään monilla tonteilla (soveltuu muualle kuin jo kaavoitettuun asemakaavaan).
- rakennusta ja sen käyttöä palvelevat piharakenteet kuten mm. terassi, uima-allas, katokset yms. ei olisi mahdollista rakentaa
- rakennusjärjestyksen säännökset velvoittavat tiettyihin tontin rakennelmiin mm ulkovarasto, varasto / katos, autopaikat, roskalaatikot ja postilaatikko, leikkipaikka, oleskelupaikka, huoltomahdollisuus polkupyörille, polkupyöräpaikat
- hyvä rakennustapa suosii muuta kuin viherpeitettä rakennuksen sokkelin vierelle
- käytännössä vain rakennusruudun ulkopuolinen osa viherrakentamiseen, josta ainakin yksi rakennusruudun ulkopuolinen sivu menee ajo/kulkuväylään
- kalliotontilla viherpeittävyys voi olla Kauniaisissa esim. 2 % tai allekin
Säännös johtaa kohtuuttomuuksiin
- rakennusjärjestyksen tarkoitus on olla yleissäännös, joka soveltuu yleisesti kaikkiin hankkeisiin / tontteihin.
- ehdottomaan rakennusjärjestyksen säännökseen haettaisiin todennäköisesti miltei kaikissa hankkeissa poikkeuslupaa, joka ei voi olla säännöksen tarkoitus
- rakentajien tärkein asia suunnittelussa olisi viherpihan rakentaminen muun tontin käytön suunnittelun sijaan: oleskelu, terassit, uima-allas, varasto yms.
- kalliotontti jouduttaisiin louhimaan viherpeittävyyden saamiseksi taikka kalliota olisi täytettävä mullalla ja siten korottamaan pihaa ja taloa vastoin luonnollista maanpinnan tasoa
- kalliotontille ei voi velvoittaa istuttamaan siellä vaaraa kaatumiselle aiheuttavia puita taikka korottamaan mullalla kalliopintaa, jolloin myös taloa tulisi korottaa vastoin säännöksiä. 
- säännös pakottaa hakijoita riskialttiin viherkaton rakentamiseen muun rakentamisen sijaan esim. suuri prosentti estää parvekkeen/terassin rakentamisen autokatoksen yläpuolelle, jonka sijaan olisi tehtävä katos, jossa viherkatto
- 1000 m2 tontilla istutussäännös tarkoittaa siis 100m2 puita tai pensaita eli käytännössä esim. 100 kpl 1m2 pensaita, jolloin tontille ei mahtuisi mm. lasten leikkipiha ja muut pakolliset rakenteet / rakennelmat, saati siten sinne halutut rakennelmat
Muutosehdotukset
Ensisijaisesti: esitetyt säännökset poistetaan ja katsotaan tilannetta vuoden 2030 jälkeisten kansallisten säännösten jälkeen
Perustelut: Kauniaisten viherpinta-ala ja latvuspeittävyys ylittävät raja-arvot jo ilman säännöstä, joten tarvetta säännökselle ei ole
Toissijaisesti: Vähintäänkin säännöstä tulee muuttaa siten, ettei säännös ole pakottava, vaan ohjaava ja prosenttiosuus on käytännön tilanteisiin järkevä / toteuttamiskelpoinen
o 23.4: Asuinpientalotontin pinta-alasta tulee pyrkiä siihen, että vähintään 25 % on viherpeitteisenä ja vettä läpäisevää pintamateriaalia. Viherpeitteisyyteen luetaan myös viherkatot.
o 23.5: Asemakaavassa istutettavaksi määrätylle sekä rakentamattomalle tontin osalle on pyrittävä istuttamaan tai siinä tulee pyrkiä säilyttämään puita tai pensaita vähintään 5 % tontin pinta-alasta.
LISÄLAUSUMA RAKENNUSJÄRJESTYSLUONNOKSEEN

Rakennusjärjestysluonnos nähtävillä: 23.1.-21.2.2025


LUONNOS 23.1 YLEISET MÄÄRÄYKSET
Puita ei tule kaataa lintujen pesimäaikana 1.4. - 31.7 muista kuin laissa mainituissa tilanteissa tai pakottavista syistä. Jos rakentamisen johdosta on välttämätöntä kaataa puita lintujen pesimäaikana, on hankkeeseen ryhtyvän yhdessä lintuasiantuntijan avustuksella selvitettävä, ettei kaadettavissa puissa ole pesiviä lintuja

Lisälausuma
- Säännös jättää avoimeksi sen, onko kyse kunnan puolesta tulevasta asiantuntijasta vai hakijalle esitetystä ulkopuolisen asiantuntijan hankkimisvaatimuksesta (onko sellainen vaatimus mahdollista edellyttää ?)
- Kauniaisten kaupungilla ei tiettävästi ole lintuasiantuntijan virkaa. Onko kaupungin tarkoitus perustaa ko. virka, vaikka sellaista virkaa / nimitystä ei ole päätetyssä budjetissa/ organisaatiossa
- Säännös jättää avoimeksi myös sen, mitkä ovat mahdollisen ulkopuolisen ”lintuasiantuntijan” kelpoisuus- / koulutusvaatimukset

Muutosehdotus:
Ensisijaisesti kappale poistetaan (vaatimus ennallaan)
Toissijaisesti: vähintäänkin kappaleen toinen virke on poistettava
- asia on määritelty jo luonnonsuojelulain 82 §:ssä
- luonnos jättää avoimeksi kuinka asiassa menetellään selvittämisen jälkeen
- lisälausuma: luonnoksessa ei yksilöity ”lintuasiantuntijaa”
- jos tarkoitus selvittämisen jälkeen estää rakentamisen aloitus, niin se on ristiriidassa lain kanssa
- rakentaminen, maataloustyöt yms. sallittu luonnonsuojelulain 82 §:n mukaan pesimisaikana


LUONNOS 23.4
23.4 Pihan viherpeitteisyys asuinpientalotonteilla
Asuinpientalotontin pinta-alasta tulee vähintään 45 % olla viherpeitteisenä ja vettä läpäisevää pintamateriaalia. Viherpeitteisyyteen luetaan myös viherkatot.

Lisälausuma: Säännös johtaa eriarvoiseen kohteluun eri tonteilla
- Säännös koskee vain asuinpientalotontteja
- Säännös asettaa tontit eri asemaan ja on siten yhdenvertaisuuden vastainen. Säännös saattaa rikkoa jotain yhdenvertaisuuteen liittyviä säännöksiä.

Muutosehdotukset
Ensisijaisesti: esitetty säännös poistetaan (vaatimus ennallaan)

Toissijaisesti: Vähintäänkin säännöstä tulee muuttaa siten, ettei säännös ole pakottava, vaan ohjaava ja prosenttiosuus on käytännön tilanteisiin järkevä / toteuttamiskelpoinen sekä säännös koskee kaikkia tontteja
o 23.4: Tontin pinta-alasta tulee pyrkiä siihen, että vähintään 25 % on viherpeitteisenä ja vettä läpäisevää pintamateriaalia. Viherpeitteisyyteen luetaan myös viherkatot.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakennusjärjestys, lausuma, kauniainen

EI käärmetaloa

Maanantai 28.10.2024 - Taisto Miettinen

Valtuusto ja valiokunnat

Perussuomalaiset on ainoana puolueena esittänyt valtuustossa vaihtoehtoa käärmetalolle (23.10.2023) ja (13.11.2023) = pistetalot

Perussuomalaiset on ainoana puolueena esittänyt, ettei käärmetalokaavaa puolleta (yhdyskuntavaliokunta 5.8.2024) ja Perussuomalaisten esittämä ja valiokunnan tekemä päätös: ei puolleta käärmetalokaavaa (rakennusvaliokunta 23.10.2024)

Perussuomalaisten esittämiä näkemyksiä / perusteluita

1. Kaupungin puistomaisuus / kaavan tehokkuus
Kaupungin puistomaisuus liittyy maankäytön suunnitelmiin ja toisaalta kaupungin kasvuun tulevaisuudessa Maankäytön suunnitelmissa asutusta tiivistetään aseman läheisyydessä, joka on myös luonnollista kaupungin keskustassa. Jos asutusta tiivistetään keskustassa, niin sitä ei tarvitse tehdä muualla ja päinvastoin jos tiivistämistä ei tehdä keskustassa, niin se on tehtävä muualla.
Rakennus suunnitellaan ja rakennetaan tulevaisuutta silmällä pitäen. On kustannustehokasta rakentaa mahdollisimman suuri rakennus kerralla, kuin laajentaa sitä mahdollisesti myöhemmin

2. Kaupungin talous / kaavan tehokkuus
Tontin tehokkuuden kasvaminen lisää kauppahintaa, joka suoraan vaikuttaa kaupungin kassaan. Esim. 4000 k-m2, joka 1.500 €/m2 tarkoittaisi 6.000.000 € summaa kaupungin kassaan. Lisäksi lisäneliöt tarkoittavat lisää uusia veronmaksajia, jotka lisäävät vuosittaisia verotuloja

3. Kaava kannattamaton
Selvityksen mukaan käärmetalokaava on taloudellisesti kannattamaton
– Kaavassa lukuisia kustannuksia lisääviä ratkaisuja
– Tällöin on vaikea saada riskin ottava rakentaja
– Tontista saatava hinta / tulot kaupungille jää pieneksi

4. Pistetalot
Olisi järkevää rakentaa jonkinlaisina pistetaloina, jolloin tontista saatava kauppahinta olisi parempi ja myös toteuttaminen edullisempaa ja myös vaiheittainen rakentaminen olisi mahdollista.

5. Kaavan ajallinen kesto
Vaikka kaavan tekemisessä jouduttaisiin menemään ns. taaksepäin, niin se jouduttaisi kuitenkin tontin myyntiä enemmän kuin yhtenäisen käärmetalotontin kaavan jatkaminen ja myyntipyrkimys, jota mikään yritys ei ole kiinnostunut ostamaan rakentamista varten. Rakennettavat asunnot olisivat liian kalliita, jolloin yrityksillä olisi liian suuri taloudellinen riski.

Muita perusteluita:
– pistetalon näköalat huoneistosta myös eri suuntiin enemmälti kuin yhtenäisessä käärmetalossa
– pistetalot mahdollistavat enemmän julkisivua per asunto, jolloin asunnoista saadaan valoisampia.
– pistetalot vastaavat enemmän keskustan jo rakennettua miljöötä. Käärmetalo muodostaisi yhtenäisen jonomaisen rakennusmassan, joka poikkeaa oleellisesti perinteisestä Kauniaisten pienimuotoisesta kaupunkikuvasta
– huoneiston sisätilat normistandardin mukaisin suoria seiniä käärmetaloon verrattuna
– erillistalot olisivat helpompia myydä ja toteuttaa toisistaan riippumatta yksitellen tontin tai rakennuksen suhteen vaiheittaisena kuin iso ja yhtenäinen käärmetalohanke
– erillistalojen tontteja voitaisiin myydä yksitellen parhaan kauppahinnan saamiseksi
– erillistalot voitaisiin rakentaa yksitellen toisistaan riippumattomasti, mikä antaa hankkeelle joustavuutta
– erillistalohanke mahdollistaisi kaupungintalon alueen rakentamisen viimeisenä, jolloin kaupungintalo säilyisi käytössä pidempään
– erillistalojen korkeus voisi vaihdella yksilöllisesti (vrt käärmetalohankkeen tasainen ja yhtenäinen katto)
– erillistalohanke olisi nopeampi rakentaa kuin suuri käärmetalohanke; vain kaupungissa asuvat asukkaat tuottavat verotuloja kaupungille
– mikäli kohteeseen toteutetaan vuokrataloja, vuokratalot olisi helpompi toteuttaa erillistaloissa kuin yhtenäisessä käärmetalossa.
– Omistusasuntotuotanto edellyttää riittävää varausastetta käynnistyäkseen. Mikäli asuntolukumäärä kasvaa suureksi, riittävän varausasteen saaminen hankaloituu
– Kerralla toteutettava iso hanke rajaa toteuttajien
– Mikäli markkinaan tulee kerralla paljon asuntoja, muiden asuntojen hinnat laskevat ja myyntiajat pitenevät

Järkevä kaavaratkaisu voi lisätä keskustan vetovoimaa ja palveluita sekä elävöittää keskustaa

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: käärmetalo, kaupungintalo, kauniainen, grankulla, grani

RKP vastustaa avoimuutta

Tiistai 14.3.2017 - Taisto Miettinen

Olen kirjoittanut Kaunis Granissa 3/2015 s. 11 "Valtuuston luottamustehtävien jakoon pelisäännöt". Olen todennut kirjoituksessani "jättäväni aloitteen paikkajakotoimikunnan perustamiseksi Kauniaisiin. Nähtäväksi jää, kuinka avoimia Kauniaisissa käytännössä halutaan olla". 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja (RKP) on vastannut siellä kirjoitukseeni "RKP kommentoi Taisto Miettisen ja Jarl Hagelstamin mielipidekirjoitusten seurauksena Kauniaisten RKP katsoo, että on paikallaan sopia periaatteista, kuinka kunnallisissa luottamustoimien paikat jaetaan puolueiden kesken valtuustossa. Näin voimme tulevaisuudessa välttää turhan keskustelun siitä, onko jotain sovittu tai jätetty sopimatta."

Olen tehnyt 27.4.2015 aloitteen paikkajakotoimikunnan asettamisesta valmistelemaan poliittisten ryhmien kesken luottamushenkilövalintoja. Aloite on ollut esillä kaupunginhallituksessa KH 19.8.2015 ja KH 23.11.2015.

Olen kirjoittanut asiasta blogissani 15.3.2016, jonka mukaan "Ainoa järjellinen este asian vastustamiselle voi olla ainoastaan se, ettei paikoista haluta keskustella avoimesti. Vaikuttaisi siltä, ettei RKP haluaisi toimia asioissa avoimesti."

KH asetti 31.8.2016 ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli uuden hallintosäännön valmistelutyö. Ryhmän puheenjohtajana toimi KH pj (RKP). KH teki 1.3.2017 yksimielisen esityksen hallintosäännöstä luottamushenkilötoimikunnan osalta.

Valtuusto käsitteli hallintosääntöä kokouksessaan 13.3.2017. Pöytäkirjasta ilmenevät RKP jäsenet ehdottivat/kannattivat, että säännös luottamushenkilötoimikunnasta poistetaan hallintosääntöluonnoksesta. Perusteluna oli se, että paikoista on pystytty sopimaan tähän mennessäkin. Kaikki RKP:n jäsenet äänestivät luottamushenkilösäännöksen poistamisen puolesta hallintosääntöluonnoksesta, KH pj:n, valtuuston pj:n ja yhden RKP:n valtuutetun äänestäessä tyhjää. Kaikki RKP:n kaupunginhallituksen jäsenet muuttivat siten kaupunginhallituksessa olevaa 2 viikon takaista kannanottoaan sekä KH pj:n Kaunis Granissa julkaisemaa RKP:n kannanottoa asiassa.

RKP katsoi siten, että he haluavat noudattaa aikaisempaa paikoista "sopimista". Käytännössä tämä "sopiminen" tarkoittaa sitä, että RKP suurimpana puolueena on valinnut heitä kiinnostavat luottamusmiespaikat, jonka jälkeen kokoomus päättää omista paikoista. Tiedossani ei ole se, "sopivatko" he keskenään paikoista. RKP:n ja Kokoomuksen paikkojen valitsemisen jälkeen loput jäljellä olevat paikat annetaan pienpuolueiden keskenään jaettavaksi. RKP:n mukaan tämä on ilmeisesti asioista "yhdessä sopimista" ja KH pj:n Kaunis Granissa julkaisemaa "periaatteista sopimista". Näin "avointa" RKP:n menettely asioissa ja asioista "sopimisesta" käytännössä on.

Kauniaisissa ilmeisesti jatkuu siis vanhakantainen ja salamyhkäinen vaalien jälkeisten luottamuspaikkojen jako suljetuissa kabineteissa. Kauniaisissa ei toteudu luottamuspaikkojen jaon avoin periaate, kuten muissa naapurikaupungeissa, esim. Espoossa ja Kirkkonummella. Todettakoon vielä, että ko. kaupungeissa kaikki puolueet kannattavat, myös RKP, avointa luottamusmiespaikkojen jakoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kauniainen RKP, Grankulla SFP, avoimuus, paikkajako, Kaunis Grani, puheenjohtaja, kaupunginhallitus

Suvaitsevaisuus koetuksella Kauniaisissa - päivitetty 28.1

Lauantai 5.11.2016 klo 13.25 - taisto miettinen

Kauniaisten kaupunki on sitoutunut ottamaan vuosittain 10 kiintiöpakolaista kaupunginvaltuuston vuonna 2013 tekemän päätöksen mukaisesti. Tämän lisäksi KV päätti 13.6.2016, että kaupunki sitoutuu antamaan kuntapaikan ELY-keskuksen osoittaman laskennallisen osuuden mukaisesti (12 henkilöä) niille turvapaikanhakijoille, jotka saavat myönteisen oleskelulupapäätöksen. 

Kauniaisten kaupungilla ei ole ollut tuolla hetkellä vapaita vuokra-asuntoja ja asuntojonossa oli kaupungilta saadun tiedon mukaan 97 ruokakuntaa/perhettä. Saadun tiedon mukaan uudet tp-hakijat ohittavat ko. ruokakunnat. Päätöksestä jätetyn eriävän mielipiteen mukaan ”Ei voida pitää oikeudenmukaisena tilannetta, jossa muut henkilöt asetettaisiin etusijalle kuntalaisiin nähden. Asuntojonossa ei saa olla ohituskaistoja.”

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr on hakenut tilapäistä rakennuslupaa perheryhmäkodin toiminnalle, koska kiinteistön nykyinen käyttötarkoitus on asuminen. Perheryhmäkodin perustaa ja sen toiminnasta vastaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, joka on solminut palvelusopimuksen tästä Kauniaisten kaupungin kanssa. Palvelusopimus perustuu ELY-keskuksen ja Kauniaisten kaupungin välillä solmittuun sopimukseen. Perheryhmäkoti on tarkoitettu ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden, oleskeluluvan saaneiden alaikäisten pakolaisnuorten asunnoksi. Nuoret asuvat perheryhmäkodissa pääsääntöisesti kunnes täyttävät 18 vuotta. Perheryhmäkodissa asuu 7-9 lasta/nuorta. Henkilökuntaa on saman verran kuin lapsia ja he tekevät työtä kolmessa vuorossa, mikä tarkoittaa, että kerralla paikalla on 1-2 aikuista.

Asiasta on tehty myönteinen päätös rakennuslautakunnassa 28.9.2016. Asiassa on tehty myös naapurihuomautus, jossa kahdentoista (12) lähikiinteistön omistajat ovat huomauttaneet mm. talon varustetason ylittävän keskitason ja antavan siten väärän kuvan keskivertosuomalaisen todellisesta arkipäivästä. Rakennuslautakunta on 26.10.2016 myöntänyt rakennustöiden aloittamisoikeuden.

Kauniaisten sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen 21.9.2016 mukaan ”Sopimuksen mukaisesti perheryhmäkotiin sijoitetaan yhdeksän lasta, ja yhden hoitovuorokauden hinta on 259 euroa per lapsi….Sopimuksen arvo on noin 850 000 euroa vuositasolla, mikä ylittää hankintalain kynnysarvon. Hankintalain 27 §:n 1. momentin mukaisesti hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta-arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Päätöksen mukaan "Valtio korvaa alaikäisten, ilman huoltajaa maassa oleskelevien turvapaikanhakijoiden kustannukset toteutuneen mukaisesti kaupungille."

Migrin tavoite tp-hakijan majoituskustannukseksi on 37 euroa per vuorokausi.

Kauniaisten valtuuston muodostaa 18/35 enemmistöinen RKP. Asiasta päättävän rakennuslautakunnan, samoin kuin sosiaalilautakunnan muodostaa myös RKP valtainen enemmistö. Käyttötarkoituksen muutoksen kohteena olevan talon omistaa RKP:n entinen kaupunginvaltuutettu (-9/2015), joka oli yrittänyt myydä taloaan tuloksetta.

Hallituksen tavoite on ollut vähentää Suomen vetovoimatekijöitä pienentääkseen tulijoiden määrää. Asiassa voidaan perustellusti pohtia sitä, millainen vaikutus netissä leviävistä talon kuvista on tänne tulemaan kiinnostuneille turvapaikanhakijoille taikka täällä jo oleville henkilöille. Toimivatko ne houkuttimina taikka tasovaatimuksina?

Voidaan myös pohtia sitä, mikä olisi asenne, jos naapuritontille tulisi vastaava pienimuotoinen nuorisokoti. Olisiko reagointi erilainen, jos kysymyksessä ei olisi tp-koti? Olisiko asiaa tuolloin millään tavoin edes uutisoitu, kun naapurusto käyttää lainmukaista oikeutta huomautuksen tekemiseen rakennushankkeessa heitä asiasta kuultaessa? Ainakaan keskustelua ei olisi tuolloin värittänyt rasismileima.

Asiassa voidaan myös perustellusti kysyä hankintalain edellysten täyttymistä. Hankintalain 27 §:n 3-kohdassa mainitaan 1. ehdoton välttämättömyys, 2. ennalta-arvaamaton syy sekä myös 3. äärimmäinen kiire. Kaikkien edellä mainittujen edellysten täytyy toteutua. Tiedossani ei ole se, kuinka kaikki ko. edellytykset täyttyvät. Onko valtuuston päätös 13.6.2016 ehdoton välttämättömyys ja ennalta-arvaamaton syy? Mikä on äärimmäinen kiire ja ketä se on koskenut, talon omistajaa vuokratulojen saamiseksi vai hakijoita? Ainakaan valtuusto ei ole asettanut aikarajaa taikka äärimmäistä kiirettä eikä Kauniaisten kaupungilla ole ollut vastaavaa äärimmäistä kiirettä 97 asuntojonossa olevan ruokakunnan osalta. Voidaankin perustellusti kysyä johtaako hallitsematon maahanmuutto hallitsemattomaan lainkäyttöön.

Asiaa on uutisoitu laajalti YLEHSHS kaupunkiYLE svenska, YLE svenskaMV lehti, MV lehtiNykysuomi, MTV3, YLE nyheter, Talouselämä

Keskustelua mm. Suomi24Suomi24 

Lisäyksiä blogiin

Myöhempää kirjoittelua asiasta Länsiväylä, Suomen kuvalehtiKaunis Grani, Livejournal, Talouselämä, HS, YLE, YLE svenska, Helsingin uutiset

Suomi ensin- Kauniainen mielenilmaus 12.11.2016 

Suomen kuvalehti 9.11.2016 mukaan "Aivan lakien mukaan tilanne ei ole Kauniaisissa edennyt. Kaupunki ei ole noudattanut hankintalakia, kun se on tehnyt sopimuksen Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa."

Rakennustöiden aloittamisoikeutta koskeva valitus on hylätty. Kaunis Grani ja HS haastatteluiden mukaan ryhmäperhekodin toiminta voidaan aloittaa ennen joulua. Varsinainen valitusasia asunnon käyttötarkoituksen muutoksesta ei ole vielä lainvoimainen. Voidaanko ryhmäperhekotitoiminta aloittaa siitä huolimatta ? MRL 144 §:n mukainen rakennustöiden aloittamisoikeus on eri asia kuin kaavan vastaisen toiminnan aloittaminen, jota MRL 144 § ei koske. Jos käyttötarkoituspäätös kumoutuisi, niin tuossa tilanteessa toimintaa olisi harjoitettu kaavan vastaisesti. Tämä ei voine olla mahdollista ?

Aloittamisoikeuteen liittyvän valituksen käsittely ei ole ollut esillä päätöksen tehneessä rakennuslautakunnassa, vaan kaupungin lausunto on annettu kaikessa hiljaisuudessa normaalista tavasta poiketen päätöksen tehneen lautakunnan ulkopuolella.

Eräs mielenkiintoinen kysymys on myös se, kuinka lautakunnan jäsenet ovat voineet varmistua siitä, etteivät he ole esteellisiä asian käsittelyyn. Lautakuntien RKP-puheenjohtajat (LV ja YLE) ovat ilmoittaneet, etteivät he ole tienneet kiinteistön RKP-omistajasta. Rakennuslautakunnan päätöksestä 28.9 kuitenkin ilmenee, että hakijana on kiinteistön omistaja ja rakennuslupahakemuksessa on kiinteistön omistajan nimi yhteystietoineen. 

Kauniaisten kaupungilla on ollut päätöksen mukaan sopimuksen tekeminen ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja ole voitu noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta-arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Todettakoon, että julkiset hankinnat sivujen mukaan (www.hilma.fi) hakusanalla perheryhmäkoti haettuna ainakaan Lieksalla ja Ääneskoskella ei ole ollut vastaavaa kiirettä, vaan hankinta on meneillään normaalina kilpailutuksena. Mikä lienee aiheuttanut ko. ehdottoman välttämättömän, ennalta-arvaamattoman ja äärimäisen kiireen Kauniaisissa ?

Hoitosuhde perheryhmäkodissa on 1/1 eli yksi lapsi/hoitaja. Vertailuna todettakoon, että päiväkodissa alle 3v on 4 lasta/työntekijä ja yli 3v on 8 lasta/työntekijä. Vanhustenhoitajien vähimmäismitoitus on 0,5 eli hoitaja/2 vanhusta.

Naapurikiinteistöjen huomautus ja valitus sekä kaupungin vastine 25.1 (rakennuslautakunnan päätös liitteineen)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suvaitsevaisuus, maahanmuutto, kauniainen, grankulla, indvandring, fördragsamhet, esteellisys, hankintalaki, aloittamisoikeus

Maksulliset vuokra-asuntojonot ja rasismileimapelko

Lauantai 18.6.2016 klo 12.22 - Taisto Miettinen

Kauniaisten valtuusto päätti 13.6.2016, ettei kaupungin vuokra-asuntojen jaossa noudateta yhdenvertaisuutta (asia Uudenmaan ELY-keskuksen esitys pakolaisten vastaanottamisesta Uudenmaan alueen kunnille)

Kauniaisten valtuusto hylkäsi ehdotuksen "erillissopimuksella kuntaan sijoitettuja asunnonhakijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti muiden asunnonhakijoiden kanssa eikä heitä tule asettaa etusijalle asuntoja jaettaessa."

Valtuuston päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupungin vuokra-asuntojen hakijat voidaan asettaa eriarvoiseen asemaan alkuperän perusteella. Alkuperän perusteella osa hakijoista "automaattisesti ohittavat muut hakijat"

Perustuslaki 6 § (Yhdenvertaisuus) Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Eriarvoisuuden lisäksi toinen kysymys on siitä aiheutuva kustannus. Kunnille pakolaisista aiheutuva kustannus lienee vähintäänkin 17.000 €/v, jolloin kustannus on Kauniaisiin tänä vuonna otettavilta 22 hengeltä vähintäänkin 374.000 € vuodessa. Valtion korvaus 2300/6845 €/henkilö vuodessa ei kata siitä kunnalle aiheutuvia kustannuksia. Jokainen kuntalainen ja siis myös asuntojonossa oleva kuntalainen maksaa tästä eriarvoisesta kohtelusta. Asuntojonossa oleva siis maksaa ajallisesti ja rahallisesti jonotuksestaan. 

Asiassa jätetty eriävä mielipide on noteerattu myös esim. Helsingissä. Myös Radio Vega kiinnostui asiasta, mutta mitä ilmeisemmin ei julkaissut haastattelua, koska ei saanut tukea toiselta haastatellulta väitetystä "ideologia" ajattelusta. Todettakoon, että ideologinani on ja tulee olemaan ihmisten lainmukainen yhdenvertainen kohtelu, ei siis se "ideologia" johon haastattelija pyrki asian moneen otteeseen kääntämään.

On erikoista, että pakolaiskysymyksestä, edes perustuslain yhdenvertaisuus- taikka kustannusnäkökulmasta ei voi keskustella avoimesti tilanteessa, jossa kaupungin taloutta tervehdytetään ja kaikilla osa-alueille pyritään leikkaamaan. Keskustelun avoimuutta estää rasismileimapelko, jota korttia helposti käytetäänkin keskustelun tukahduttamiseksi. Sen sijaan talouden tervehdyttämisessä vanhuksilta, lapsilta ja muilta apua tarvitsevilta leikkaamisessa ei tule leimatuksi vanhusten-, lasten- tms. vastustajaksi tai vihaajaksi. Tämä rasismileimapelko estää taikka vähintäänkin rajaa käytännössä perustuslain suomaa sananvapautta.

Blogia täydennetty 7.2.2024

Huomasin, että esitykseni yhdenvertaisesta kohtelusta vuokra-asuntojonossa on huomioitu Yle Svenskalla. Yhdenvertaisuus esitys on pyritty kääntämään tuossakin uutisoinnissa RKP Johan Johanssonin toimesta hänen PS-ennakkoasenteen mukaiseksi "ideologiseksi" ajatteluksi eikä ihmisten ja kuntalaisten perustuslain mukaista yhdenvertaisuutta saisi siis kaikissa tilanteissa ja kaikkien kohdalla edellyttää. 

Huomionarvoista uutisoinnissa on myös se, että se käsittelee miltei täysin asian taloudellista puolta, eikä itse esityksen mukaista pääasiaa eli ihmisten yhdenvertaisuutta. En ole missään vaiheessa väittänyt, ettei kaupungilla olisi ko. kustannukseen varaa, vaan ainoastaan tuonut sen kustannusvaikutuksen esille. Johanssonin "ideologinen" ennakkoasenne on siis muokannut asian muuksi, kuin se on esitetty. Viittaan asiassa eriävään mielipiteesi, joka vastaa myös valtuustossa esittämääni. Tämä on juuri sitä, mitä bloginikin käsittelee eli maahanmuuttoon liittyvistä kustannuksista ei voi keskustella ilman "ideologia" / rasismileimapelkoa. Kaikista muista kustannuksista ja niiden leikkaamisesta on sallittua keskustella.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vuokra-asunto, kauniainen, grankulla, yhdenvertaisuus, tasapuolisuus, rasismi

Päätösesitysten perusteluita sekä avoimuutta on kohennettava

Torstai 16.6.2016 klo 18.12 - Taisto Miettinen

Perusopetuksen yhtenäiskoulu on aiheuttanut paljon keskustelua Kauniaisissa, eikä syystä.

Asia tuotiin lautakunnalle tiedoksi 19.3.2014 kohdassa muut asiat. Pöytäkirjan mukaan "Lautakunnalle saatettiin tiedoksi, että sivistystoimenjohtaja, opetuspäällikkö sekä suomenkielisen opetustoimen kaikki kolme rehtoria ovat käyneet virkamiestasolla alustavia keskusteluja yhteisestä peruskoulusta suomenkielisessä opetustoimessa. Keskustelu on käynnistetty rehtoreiden aloitteesta. Lautakunta totesi, että keskustelua/valmistelua voidaan lautakunnan puolesta jatkaa ja että asia voidaan haluttaessa myöhemmin tuoda lautakunnan käsittelyyn."

Asia tuotiin lautakunnan kokoukseen 7.4.2014, jossa esitettiin yhtenäiskoulua ja koulurakennusten käyttäjien vaihtoa siten, että Kauniaisten lukio siirtyy Mäntymäelle ja Mäntymäen koulu siirtyy Kasavuoren koulukeskukseen. Käydyn keskustelun jälkeen esittelijä muutti ehdotustaan, jonka mukaan laajaa asiaa käsitellään uudelleen lautakunnan 23.4.2014 kokouksessa.

Asia ei tullut esille uudelleen lautakunnassa, koska KH oli tehnyt asiassa 17.4.2014 päätöksen, joka tuotiin lautakunnalle tiedoksi 23.4.2014 kokouksessa kohdassa muut asiat. Lautakunnan pöytäkirjan mukaan "KH päätti 15.4.2014 (KH § 92) asettaa työryhmän selvittämään ja valmistelemaan yhtenäisen peruskoulun perustamista ja lukioiden toimintaedellytysten ja yhteistyön kehittämistä." "Lisäksi KH päätti yhtenäiskoulukysymyksen valmisteluun liittyen, että lähtökohdaksi tulee ottaa, että koulurakennukset säilyvät nykyisessä käytössään."  

Lautakunnan pöytäkirjan 23.4.2014 mukaan "Lautakunta kävi asiasta keskustelua ja toteaa omalta osaltaan, että yhtenäisen suomenkielisen peruskoulun selvitystyö tulisi suorittaa eri ratkaisuvaihtoehdoilla ottaen huomioon eri vaihtoehtojen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Lautakunta toivoo, että selvitystyössä ei etukäteen rajattaisi esimerkiksi suomenkielisen opetustoimen tilakysymyksiä pois."

Asia on ollut lautakunnan käsittelyssä uudelleen 11.5.2016, jossa lautakunta päättää järjestää yhdessä KH:n kanssa kuulemistilaisuuden 23.5.2016. Asiassa on tehty kutsu, jonka mukaan järjestetään ”kuulemistilaisuus yhtenäisestä perusopetuksen koulusta”. Ilmoituksessa ei mainita koulujen siirtymisestä. Kuulemistilaisuuden tulokset (8s) sekä vanhempien sähköpostit (27s) on jaettu lautakunnan jäsenille tutustuttavaksi kokouksessa 8.6.2016.

Kokouksessa 8.6.2016 katsoin, että päätös tulee perustella paremmin koulujen vaihdon osalta. Näkemykseni mukaan vanhempien kuulemisessa esille tuotuja mielipiteitä ja kysymyksiä ei ole perusteltu päätöksessä. Lisäksi perustelut keskittyvät enimmiltä osin lukion näkövinkkeliin, mutta ei peruskoulun. Peruskoulun pedagoginen peruste ei ole peruste koulujen vaihdon osalta, vaan ainoastaan yhtenäiskoulun peruste. Puheenjohtaja ehdotti päätösehdotukseen lisättäväksi lausunnon, joka otettiin osaksi päätöstä.

Asia on ollut esillä kaupunginhallituksessa 15.6.2016. Päätösesityksen mukaan "Yhtenäiskoulun pedagogiset hyödyt on kattavasti esitetty lautakunnan päätöksessä. Lisäksi yhtenäiskouluvaihtoehdon (B-C) valintaa puoltaa se, että se on kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu." Pedagoginen peruste koskee yhtenäiskoulua, ei koulujen vaihtoa. Kaupunginhallituksen (esitys) mukaan ainoa seikka koulujen vaihdolle on siten kokonaistaloudellisuus. 

Kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavassa päätöksessä on viitattu kuntalaisten palautteeseen, alakoulun turvalliseen ja keskeiseen sijaintiin, rakennusten vaihdon kustannuksiin, tuottolaskelmien mahdollisiin muuttumiseen ja lukion oppilasmäärän kasvattamiseen valtionosuuksia silmälläpitäen. KH on tuonut moninaisia seikkoja esille, jotka ovat puuttuneet virkamiesten tekemästä esityksestä.

Asiassa on kyse yleisesti ottaen esitysten ja päätösten perustelemisesta, joihin myös kuntalaiset ovat puuttuneet. 

Hallintolain neuvontasäännöksen (8 §) mukaan "viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin." Hallintolain 45 §:n mukaan "päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset."

Laajakantoiseen asiaan sekä kuntalaisten esille tuomiin kysymyksiin on otettava kantaa riittävän perustelluilla päätöksillä. Esityksessä ei ole viitattu vanhempien kuulemisessa esille tuomiin seikkoihin ja kysymyksiin. Koska perusteluissa olisi ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun, niin tästä on pääteltävissä, ettei vanhempien kuuleminen ole vaikuttanut ratkaisuun. Vanhempia on siten kuultu, mutta ei kuunneltu. Joihinkin esille tuotuihin seikkoihin on löydettävissä vastauksia esityksen monista liitteistä, joita sivuja on yli 100s. Kaikki asiassa esitetyt olennaiset seikat perusteluineen tulisi kuitenkin koota varsinaiseen esitykseen.  

Päätösehdotukseen oli lisätty puheenjohtajan esittämänä perusteluita päätökselle. Viimeistään tässä vaiheessa virkamiesten pitäisi havahtua siihen, ettei päätösesitystä ole riittävästi perusteltu.

Esityksessä ei ole esitetty riittävän yksilöityjä perusteita ko. koulumuutokselle peruskoulun osalta hallintolain 8 § ja 45 §:n mukaisesti. KH päätösesityksen mukaan kysymys on pitkälti taloudellinen, joka etu syntyy asiassa esitettyjen laskelmien mukaan lukion kasvun osalta. KH äänestyspäätöksen (6-1) mukaan koulurakennuksia ei kuitenkaan vaihdettaisi. Asia etenee seuraavaksi valtuuston päätettäväksi.

Toinen kysymys on päätöksentekomenettelyn avoimuus

En pidä kovinkaan hyvänä sellaista päätöksentekomenettelyä / hallintomenettelyä, josta ei selkeästi ilmene keskusteltava / päätettävä asia. Keskustelutilaisuuskutsussa (Kaunis Grani) ei sanallakaan mainittu sitä, että tilaisuus koskee koulujen vaihtoa. Vaikuttaisi siltä, että se olisi haluttu salata. On varmaa, että tällainen menettely ei lisää luottamusta päätöksentekomenettelyyn, vaan aiheuttaa siihen ei-toivotun vastareaktion. Viittaan asiassa hallintomenettelylakiin sekä lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kauniainen, grani, grankulla, skola, peruskoulu, lukio, yhtenäiskoulu, mäntymäki, kasavuori, avoimuus, päätöksenteko

Kauniaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtiöittäminen / ulkoistaminen

Lauantai 2.5.2015 klo 19.26 - Taisto Miettinen

Kauniaisissa on tehty ko. sisältöinen aloite, joka on synnyttänyt keskustelua valtuuston lisäksi Kaunis Granin mielipideosastolla

Kaunis Grani 25.11.2014

........Kaupunki tuottaa tälläkin hetkellä po. palvelunsa kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Henkilökunta on ammattitaitoista ja motivoitunutta. Kokoomuksen olisikin ensisijaisesti kyettävä osoittamaan mahdolliset ”vuotokohdat” terveydenhuollossamme ja jos niitä löytyy, tehdä parannusehdotuksia tähän omaan järjestelmäämme. Ehdotukset yksityistämisestä kertovat halusta uuteen ideologiaan. Jäljet pelottavat.

Kaunis Grani 20.1.2015

Parhaillaan eduskunnassa oleva sote-laki vie Granilta 150 työntekijää ja uhkaa lopettaa terveyskeskuksemme.......Juuri kilpailutuksen tuloksena tehtävällä sopimuksella palvelun tuottajan kanssa voidaan varmistaa hyvät palvelut ainakin 10 vuodeksi eteenpäin.

Kaupunginvaltuuston päätös 16.3.2015

KV palautti asian kilpailutuksen vaihtoehtojen ja vaikutusten selvittämiseksi perusteellisesti uudelleen.

Kaunis Grani 28.4.2015 s. 19

Kyseistä kokoomuksen tahtoa lähtivät tukemaan RKP:n Veronica Fellman, vihreiden Juha Pesonen ja Margit Peltovirta sekä perussuomalaisten Taisto Miettinen..... Eihän kokoomus olisi tätä halunnut, jos se todella olisi Kauniaisten omien, todella tärkeiden peruspalveluiden säilyttämisen kannalla – ja niiden kehittämisen kannalla......

ASIAN POHDINTAA

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi mukaan ”Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta……Lain keskeinen velvoite kunnille on perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen järjestämiselle säädetty vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohja. Kunnat saivat valita täyttävätkö ne väestöpohjavaatimuksen kuntaliitoksella vai perustamalla yhteistoiminta-alueen.”

Lakiesityksessä on siis 20.000 asukkaan raja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Espoo päättäisi Kauniaisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Jos lakiesitys siis menisi sellaisenaan läpi ja Espoo päättäisi lakkauttaa Kauniaisten terveysaseman, niin mitä me silloin mielipidekirjoituksen mukaan säilytämme ja kehitämme......kun meillä ei ole enää omaa terveysasemaa Kauniaisissa........

Peruslähtökohdiltaan olen sitä mieltä, että peruspalvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, kuuluvat valtion ja kuntien järjestämisvastuulle, joita täydentävät yksityiset palvelut. Lisäksi kyse on lähtökohtaisesti lähipalveluista. Tiedossa ei ole se, mikä on lopullinen esitys SOTE asiassa. Tiedossa ei myöskään se, mikä on sen järkevyys suhteessa esitettyyn sopimukseen. Haluan, että terveyskeskus säilyy Kauniaisissa, kuten varmasti monet muutkin kuntalaiset. Tuskin kukaan ilman autoa oleva vanhus taikka perheen lapsi haluaa matkustaa Espoon puolelle terveyskeskukseen.

On olemassa riski siitä, että terveyskeskuksemme lakkautetaan. Tämän vuoksi on järkevää säilyttää myös yhtiöittämisen ja ulkoistamisen mahdollisuus. On järkevää selvittää asiaa ja pitää kaikki vaihtoehdot esillä, jotta eteemme ei tule tilannetta, ettemme ehdi enää reagoida tilanteeseen. Näin voidaan tehdä järkeviä valintapäätöksiä eri vaihtoehdoista. Asian selvittämisellä ei oteta vielä kantaa siihen, mikä on lopullinen kanta, kun kaikki faktat ja vaihtoehdot ovat pöydällä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, kauniainen, grankulla, ulkoistaminen, yhtiöittäminen

Kauniaisten äänet

Keskiviikko 22.4.2015 klo 13.07 - Taisto Miettinen

Eduskuntavaalit 2015, Kauniaisten äänet  
Ehdokas Äänimäärä K-määrä puolue %osuus ääni ulos ääni pj:lle pj %osuus
               
Veronica REHN-KIVI (rkp) 687 2444 2307 29,78 1620 1122 48,63
Tapani ALA-REINIKKA (kok) 213 404 2081 10,24 1868 556 26,72
Vesa HELKKULA (kesk) 55 372 349 15,76 294    
Taisto MIETTINEN (ps) 49 703 319 30,72 126,5 48,5 15,20
Petri S J LEHTINEN (ps) 17 575 319 10,66 126,5 48,5 15,20
Seija BUCTMAN (kd) 4 42 110 3,64 106    
Mailis VANSÉN (skp) 2 43 9 22,22 7    
Richard JÄRNEFELT (m11)
1 160 14 7,14 13    
             

Äänimäärä - Äänimäärä Kauniaisissa

K-määrä - Ehdokkaan kokonaisäänimäärä

Puolue - Puolueen saama äänimäärä Kauniaisissa

%osuus - Ehdokkaan saama prosenttiosuus puolueen äänimäärästä Kauniaisissa (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

Ääni ulos - Ääni mennyt puolueen muulle ehdokkaalle Kauniaisten ulkopuolelle (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

Ääni pj:lle - Ääni mennyt Kauniaisissa puolueen puheenjohtajalle paikallisen ehdokkaan sijaan (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

pj %osuus - Puolueen puheenjohtajan saama prosentuaalinen osuus Kauniaislaisten äänistä (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

Esim. RKP:n paikallinen ehdokas on saanut 687 (29,8 %) paikallista ääntä, jolloin hänen saamatta jääneet paikalliset äänet ovat 1620. RKP:n paikallisia ääniä mennyt Haglundille 1122 eli 48,6 %, joka mennyt käytännössä kaikkien Uusmaalaisten ehdokkaiden hyväksi paikallisen ehdokkaan sijaan.

Esim. Vastaavasti kokoomuslainen ehdokas saanut paikallisia ääniä 213 kpl (10,2 %) ja loppusouus 1868 ääntä mennyt muille Uusmaalaisille ehdokkaille. Stubbin osuus siitä 556 kpl, joka mennyt käytännössä kaikkien Uusmaalaisten ehdokkaiden hyväksi paikallisen ehdokkaan sijaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, äänimäärä, Kauniainen, Grankulla

RKP jyrää Kauniaisissa

Maanantai 2.2.2015 klo 22.43 - Taisto Miettinen

Kyllä näin on – kuten suomalainen rap-artisti laulaa.

Tänään Kauniaisissa valittiin uusi valtuuston puheenjohtajisto ja kaupunginhallituksen jäsenet.

Valtuuston työjärjestyksen mukaan valtuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi. Vastaavasti valitaan myös uudet kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on tällä kaudella ollut aiemmin RKP:stä (suurin puolue) ja valtuuston puheenjohtaja kokoomuksesta (toiseksi suurin).

Eduskuntavaalit lähestyy, joka näkyy myös käytännön toiminnassa. RKP enemmistöinen valtuusto päätti tänään, että kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat molemmat ovat RKP:stä. Valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin RKP:n eduskuntavaaliehdokas.

RKP:n enemmistö valtuustossa on oikeutettu näin päättämään. Toinen asia on, toteutuuko paikkajaossa puolueiden tasapuolisuus / demokratia vai yhden valtapuolueen sanelupolitiikka.

Onko sulla pokkaa – laulaa samainen rap-artisti. Kyllä näin on !

Kauniaisissa on noin 9100 asukasta, joista 59 % on suomenkielisiä ja 36 % ruotsinkielisiä.

Valtuuston paikkajako

RKP 18/35

Kokoomus 12/35

Vihreät 2/35

SDP 1/35

KD 1/35

PS 1/35

Asiasta:

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/267505-rkp-keskitti-vallan-itselleen-kauniaisissa

http://hbl.fi/nyheter/2015-02-02/714576/grankullapolitiker-oense-om-overenskommelse

http://hbl.fi/lokalt/2015-02-02/715046/rehn-kivi-leder-grankulla-fullmaktige

http://hbl.fi/lokalt/2015-02-04/715421/nu-svingar-hon-klubban-i-grankulla 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: RKP, Kauniainen, Grankulla, Kokoomus, valtuusto

Inget blir bättre för Grankulla - Kauniaislaisten kuuleminen metropoliselvityksestä

Tiistai 14.10.2014 klo 15.38 - Taisto Miettinen

Kauniaislaisia kuultiin eilen metropoliselvityksestä.

Selvitysmiehet ehdottivat, että pääkaupunkiseudulle muodostuisi 5 kaupungin metropolikaupunki, joka muodostuisi 1 miljoonan hengen kokonaisuudeksi. Perusteluina oli mm. Suomen kilpailukyvyn kasvattaminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.

Selvitysmiesten mukaan pakkoliitoksia ei alueella tule, mutta asiassa saatetaan järjestää kansalaisäänestyksiä kussakin kaupungissa.

Toin tilaisuudessa esille sen, että Kauniaisten kaupunki on yhtämielisesti vastustanut liitosta. Kansalaisäänestys olisi siten turhaa yhteiskunnan varojen tuhlausta ainakin Kauniaisten osalta.

Esitin myös kysymyksen siitä, mitä tapahtuisi mahdollisen kansalaisäänestyksen jälkeen. Haudataanko metropolihanke vai tullaanko asiaa jatkamaan esim. metropolihallinnon selvittämisen osalta. En saanut asiaan suoraa vastausta. Loppupuheenvuorossa selvittäjät kuitenkin puhuivat metropolihallinnon tulemisesta.

Esitin myös kysymyksen siitä, kuinka Kauniaislaisten vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa parantuisivat 1 miljoonan metropolikaupungissa, jossa valtuusto päättää asioista. Kauniaisten kaupungissa on n. 9000 asukasta ja 35 valtuutettua. Kauniaisilla olisi tuskin yhtään taikka maksimissaan 1 edustaja metropolikaupungin valtuustossa. Tämä ei millään tavalla paranna Kauniaisten asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, vaan heikentää sitä olennaisesti.

Selvitysmiehet myönsivät, ettei mikään asia olisi metropolikaupungissa paremmin Kauniaisten osalta. Metropolihanke on heidän mukaan parempi vain laajemmassa mittakaavassa.

Kokouksessa tuotiin esille myös kysymys siitä, kuinka Suomen kilpailukyky voi parantua kaupunkien yhdistymisellä.

http://hbl.fi/lokalt/2014-10-14/668141/inget-blir-battre-grankulla

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metropoli, Inget blir bättre för Grankulla, HBL, Kauniainen, metropoliselvitys, kuntalaisten kuuleminen

SOTE Kauniaisissa

Keskiviikko 20.3.2013 klo 22.34 - Taisto Miettinen

Sote-työryhmä luovutti 19.3 lausuntonsa, jonka mukaan alle 20 000 asukkaan kunnat eivät saa itsenäistä palvelujen järjestämisvastuuta vaan ne kuuluvat johonkin sote-alueeseen. Työryhmän lausunnon mukaan Espoo vastaisi Kauniaisten ja Kirkkonummen palvelujen järjestämisestä.

Lähtökohtana on perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tasavertainen järjestäminen. Lähipalvelujen saatavuus turvataan tällä esityksellä, sanoo selvitystyötyhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.

Kysymyksessä on siis työryhmän raportti ja esityksessä on vielä monta avointa kysymystä. Lakiehdotusta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ei ole siten vielä annettu.

Se, mitä esitys tarkoittaa käytännössä Kauniaisten kannalta, on vielä vaikea kaikilta osin arvioida. Kauniaisten lähipalvelut on jo turvattu. Mitä tarkoittaa Espoon vastuu palvelun järjestämisestä: ilmeisesti Espoo pääosin päättää esim. sote-alueen terveyskeskusten sijainneista ja niitä käyttävistä henkilöistä alueellisesti yms.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:7 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1852761

1 kommentti . Avainsanat: sote kauniainen

Hellre stad än stadsdel

Torstai 14.3.2013 klo 8.29 - Taisto Miettiinen

Finlands kommuntidning 2/2013 s.  7 Hellre stad än stadsdel

På politiskt håll är man rörande överens om att det inte lönar sig att rucka på kommungränserna.
- Man kan nog säga att alla partier vill att Grankulla ska behålla sin självständighet. Sannfinländarna avviker inte från den åsikten, säger stadsfullmäktigeledamoten TAISTO MIETTINEN (Sannf).
Farhågorna vid en sammanslagning är enligt Miettinen att inkomstskatten stiger och att servicen och lokaldemokratin försämras.
- Jag hoppas att vi kan samarbeta om service med Esbo och jag ser gärna att samarbetet utökas.
Han ställer sig positiv till ett regionalt samarbetsorgan men säger att det kan finnas vissa risker om det innebär att beslutsfattande överförs från kommunerna.
- I ett metropolsammanhang är vi en liten aktör med små möjligheter att påverka.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntaliitos metropoli Kauniainen Finlands kommuntidning

Pikakyselyt

Torstai 14.2.2013 klo 21.54 - Taisto Miettinen

Pikakyselyt uusitaan kuukausittain ja niiden tulokset näet vanhoista kyselyistä. Voit kommentoida täällä kyselyiden tuloksia tai perustella näkemyksiäsi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pikakysely Kauniainen

Kuntaliitos ja metropolihallinto Kauniaisissa

Maanantai 4.2.2013 klo 22.25 - Taisto Miettinen

Tällä hetkellä valtiovarainministeriön selvityshenkilöt tekevät metropolialueen esiselvitystä, jonka mukaisesti kuntia kuullaan parhaillaan. Tänään kuultiin mm. Kauniaista. Selvitysmiesten on tarkoitus laatia kuulemisten pohjalta raportti 28.2.

Lakiluonnos kuntarakennelaista on lausunnolla kunnissa, jonka määräpäivä on 7.3. Pakkoliitoksia ei pääkaupunkiseudulla tulisi, jonka mukaisesti mm. Kauniainen säilyisi itsenäisenä kuntana.

Sen sijaan sosiaali- ja terveystoimesta vastaisivat mahdollisesti kuntien (Espoo-Kauniainen) yhteiset sosiaali- ja terveysalueet (sote-alueet), koska Kauniaisten väkiluku alittaa 20.000 asukkaan rajan.

5 kommenttia . Avainsanat: kuntaliitos metropoli sote kauniainen

Grankullas öde oroar - Kauniaisten kohtalo huolestuttaa

Tiistai 15.1.2013 klo 20.04 - Taisto Miettinen

HBL 15.1.2013 s. 8

Den enda sannfinländska fullmäktigeledamoten Taisto Miettinen konstaterar att de åttatusenfemhundra Grankullabornas inflytande skulle vara litet i en kommun på flera hundratusen invånare.

- Och skattesatsen skulle höjas, säger Miettinen som vet att Grankullaborna också är oroliga för att servicen ska bli sämre.

Han konstaterar att SFP, som nu är det största partiet i Grankulla, skulle ha betydligt mindre inflytande i en större kommun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Grankulla Kauniainen

Taisto - Your move

Maanantai 14.1.2013 klo 22.36 - Taisto Miettinen

Tänään on alkanut yläkoululaisten lihaskuntoa kehittävä Taisto-kampanja, jonka tavoitteena on innostaa jokainen oppilas hyvällä fiiliksellä liikkeelle. Taistossa on mukana 77721 oppilasta 317 koulusta. Mukana on myös Kauniaisten yläasteen 350 oppilasta. Kampanja on voimassa hiihtolomaan saakka. Hienoa, että NuoriSuomi innostaa nuoria liikunnan pariin, jolla on monia positiivisia vaikutuksia niin henkisesti kuin fyysisesti.

1 kommentti . Avainsanat: yläaste kampanja Kauniainen Taisto

Keskustelutilaisuudet

Keskiviikko 28.11.2012 klo 22.13 - Taisto Miettinen

Kauniaisten perussuomalaiset ovat järjestäneet kuntalaisille nyt 2 kertaa keskustelutilaisuuksia, joihin molempiin on saapunut paikalle kuntamme jäseniä keskustelemaan kuntaamme ja kuntalaisia koskevista vaikeistakin asioista. Keskusteltavat asiat ovat liittyneet mm. lapsiin, kouluun, asumiseen, lautakuntiin ja päätettyihin asioihin. Toivotan kaikki halukkaat mukaan keskustelemaan aktiiviseen joukkoomme. Tilaisuuksia järjestetään keskiviikkoisin klo 16.30-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: keskustelutilaisuus Kauniainen perussuomalaiset

Lautakuntapaikat

Torstai 15.11.2012 - Taisto Miettinen

Olen ollut yhteydessä muiden puolueiden edustajiin lautakuntapaikkojen osalta. Oman puolueen jäsenten mielenkiinnon kohteet on jo kartoitettu. Informoin asian edistymisestä sivullani alla kommenttikohdassa sekä myöskin Kauniaisten perussuomalaisten kotisivuilla www.kauniaistenperussuomalaiset.com

2 kommenttia . Avainsanat: lautakunta Kauniainen