RKP vastustaa avoimuutta

Tiistai 14.3.2017 klo 17:00 - Taisto Miettinen

Olen kirjoittanut Kaunis Granissa 3/2015 s. 11 "Valtuuston luottamustehtävien jakoon pelisäännöt". Olen todennut kirjoituksessani "jättäväni aloitteen paikkajakotoimikunnan perustamiseksi Kauniaisiin. Nähtäväksi jää, kuinka avoimia Kauniaisissa käytännössä halutaan olla". 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja (RKP) on vastannut siellä kirjoitukseeni "RKP kommentoi Taisto Miettisen ja Jarl Hagelstamin mielipidekirjoitusten seurauksena Kauniaisten RKP katsoo, että on paikallaan sopia periaatteista, kuinka kunnallisissa luottamustoimien paikat jaetaan puolueiden kesken valtuustossa. Näin voimme tulevaisuudessa välttää turhan keskustelun siitä, onko jotain sovittu tai jätetty sopimatta."

Olen tehnyt 27.4.2015 aloitteen paikkajakotoimikunnan asettamisesta valmistelemaan poliittisten ryhmien kesken luottamushenkilövalintoja. Aloite on ollut esillä kaupunginhallituksessa KH 19.8.2015 ja KH 23.11.2015.

Olen kirjoittanut asiasta blogissani 15.3.2016, jonka mukaan "Ainoa järjellinen este asian vastustamiselle voi olla ainoastaan se, ettei paikoista haluta keskustella avoimesti. Vaikuttaisi siltä, ettei RKP haluaisi toimia asioissa avoimesti."

KH asetti 31.8.2016 ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli uuden hallintosäännön valmistelutyö. Ryhmän puheenjohtajana toimi KH pj (RKP). KH teki 1.3.2017 yksimielisen esityksen hallintosäännöstä luottamushenkilötoimikunnan osalta.

Valtuusto käsitteli hallintosääntöä kokouksessaan 13.3.2017. Pöytäkirjasta ilmenevät RKP jäsenet ehdottivat/kannattivat, että säännös luottamushenkilötoimikunnasta poistetaan hallintosääntöluonnoksesta. Perusteluna oli se, että paikoista on pystytty sopimaan tähän mennessäkin. Kaikki RKP:n jäsenet äänestivät luottamushenkilösäännöksen poistamisen puolesta hallintosääntöluonnoksesta, KH pj:n, valtuuston pj:n ja yhden RKP:n valtuutetun äänestäessä tyhjää. Kaikki RKP:n kaupunginhallituksen jäsenet muuttivat siten kaupunginhallituksessa olevaa 2 viikon takaista kannanottoaan sekä KH pj:n Kaunis Granissa julkaisemaa RKP:n kannanottoa asiassa.

RKP katsoi siten, että he haluavat noudattaa aikaisempaa paikoista "sopimista". Käytännössä tämä "sopiminen" tarkoittaa sitä, että RKP suurimpana puolueena on valinnut heitä kiinnostavat luottamusmiespaikat, jonka jälkeen kokoomus päättää omista paikoista. Tiedossani ei ole se, "sopivatko" he keskenään paikoista. RKP:n ja Kokoomuksen paikkojen valitsemisen jälkeen loput jäljellä olevat paikat annetaan pienpuolueiden keskenään jaettavaksi. RKP:n mukaan tämä on ilmeisesti asioista "yhdessä sopimista" ja KH pj:n Kaunis Granissa julkaisemaa "periaatteista sopimista". Näin "avointa" RKP:n menettely asioissa ja asioista "sopimisesta" käytännössä on.

Kauniaisissa ilmeisesti jatkuu siis vanhakantainen ja salamyhkäinen vaalien jälkeisten luottamuspaikkojen jako suljetuissa kabineteissa. Kauniaisissa ei toteudu luottamuspaikkojen jaon avoin periaate, kuten muissa naapurikaupungeissa, esim. Espoossa ja Kirkkonummella. Todettakoon vielä, että ko. kaupungeissa kaikki puolueet kannattavat, myös RKP, avointa luottamusmiespaikkojen jakoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kauniainen RKP, Grankulla SFP, avoimuus, paikkajako, Kaunis Grani, puheenjohtaja, kaupunginhallitus

Päätösesitysten perusteluita sekä avoimuutta on kohennettava

Torstai 16.6.2016 klo 18:12 - Taisto Miettinen

Perusopetuksen yhtenäiskoulu on aiheuttanut paljon keskustelua Kauniaisissa, eikä syystä.

Asia tuotiin lautakunnalle tiedoksi 19.3.2014 kohdassa muut asiat. Pöytäkirjan mukaan "Lautakunnalle saatettiin tiedoksi, että sivistystoimenjohtaja, opetuspäällikkö sekä suomenkielisen opetustoimen kaikki kolme rehtoria ovat käyneet virkamiestasolla alustavia keskusteluja yhteisestä peruskoulusta suomenkielisessä opetustoimessa. Keskustelu on käynnistetty rehtoreiden aloitteesta. Lautakunta totesi, että keskustelua/valmistelua voidaan lautakunnan puolesta jatkaa ja että asia voidaan haluttaessa myöhemmin tuoda lautakunnan käsittelyyn."

Asia tuotiin lautakunnan kokoukseen 7.4.2014, jossa esitettiin yhtenäiskoulua ja koulurakennusten käyttäjien vaihtoa siten, että Kauniaisten lukio siirtyy Mäntymäelle ja Mäntymäen koulu siirtyy Kasavuoren koulukeskukseen. Käydyn keskustelun jälkeen esittelijä muutti ehdotustaan, jonka mukaan laajaa asiaa käsitellään uudelleen lautakunnan 23.4.2014 kokouksessa.

Asia ei tullut esille uudelleen lautakunnassa, koska KH oli tehnyt asiassa 17.4.2014 päätöksen, joka tuotiin lautakunnalle tiedoksi 23.4.2014 kokouksessa kohdassa muut asiat. Lautakunnan pöytäkirjan mukaan "KH päätti 15.4.2014 (KH § 92) asettaa työryhmän selvittämään ja valmistelemaan yhtenäisen peruskoulun perustamista ja lukioiden toimintaedellytysten ja yhteistyön kehittämistä." "Lisäksi KH päätti yhtenäiskoulukysymyksen valmisteluun liittyen, että lähtökohdaksi tulee ottaa, että koulurakennukset säilyvät nykyisessä käytössään."  

Lautakunnan pöytäkirjan 23.4.2014 mukaan "Lautakunta kävi asiasta keskustelua ja toteaa omalta osaltaan, että yhtenäisen suomenkielisen peruskoulun selvitystyö tulisi suorittaa eri ratkaisuvaihtoehdoilla ottaen huomioon eri vaihtoehtojen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Lautakunta toivoo, että selvitystyössä ei etukäteen rajattaisi esimerkiksi suomenkielisen opetustoimen tilakysymyksiä pois."

Asia on ollut lautakunnan käsittelyssä uudelleen 11.5.2016, jossa lautakunta päättää järjestää yhdessä KH:n kanssa kuulemistilaisuuden 23.5.2016. Asiassa on tehty kutsu, jonka mukaan järjestetään ”kuulemistilaisuus yhtenäisestä perusopetuksen koulusta”. Ilmoituksessa ei mainita koulujen siirtymisestä. Kuulemistilaisuuden tulokset (8s) sekä vanhempien sähköpostit (27s) on jaettu lautakunnan jäsenille tutustuttavaksi kokouksessa 8.6.2016.

Kokouksessa 8.6.2016 katsoin, että päätös tulee perustella paremmin koulujen vaihdon osalta. Näkemykseni mukaan vanhempien kuulemisessa esille tuotuja mielipiteitä ja kysymyksiä ei ole perusteltu päätöksessä. Lisäksi perustelut keskittyvät enimmiltä osin lukion näkövinkkeliin, mutta ei peruskoulun. Peruskoulun pedagoginen peruste ei ole peruste koulujen vaihdon osalta, vaan ainoastaan yhtenäiskoulun peruste. Puheenjohtaja ehdotti päätösehdotukseen lisättäväksi lausunnon, joka otettiin osaksi päätöstä.

Asia on ollut esillä kaupunginhallituksessa 15.6.2016. Päätösesityksen mukaan "Yhtenäiskoulun pedagogiset hyödyt on kattavasti esitetty lautakunnan päätöksessä. Lisäksi yhtenäiskouluvaihtoehdon (B-C) valintaa puoltaa se, että se on kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu." Pedagoginen peruste koskee yhtenäiskoulua, ei koulujen vaihtoa. Kaupunginhallituksen (esitys) mukaan ainoa seikka koulujen vaihdolle on siten kokonaistaloudellisuus. 

Kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavassa päätöksessä on viitattu kuntalaisten palautteeseen, alakoulun turvalliseen ja keskeiseen sijaintiin, rakennusten vaihdon kustannuksiin, tuottolaskelmien mahdollisiin muuttumiseen ja lukion oppilasmäärän kasvattamiseen valtionosuuksia silmälläpitäen. KH on tuonut moninaisia seikkoja esille, jotka ovat puuttuneet virkamiesten tekemästä esityksestä.

Asiassa on kyse yleisesti ottaen esitysten ja päätösten perustelemisesta, joihin myös kuntalaiset ovat puuttuneet. 

Hallintolain neuvontasäännöksen (8 §) mukaan "viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin." Hallintolain 45 §:n mukaan "päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset."

Laajakantoiseen asiaan sekä kuntalaisten esille tuomiin kysymyksiin on otettava kantaa riittävän perustelluilla päätöksillä. Esityksessä ei ole viitattu vanhempien kuulemisessa esille tuomiin seikkoihin ja kysymyksiin. Koska perusteluissa olisi ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun, niin tästä on pääteltävissä, ettei vanhempien kuuleminen ole vaikuttanut ratkaisuun. Vanhempia on siten kuultu, mutta ei kuunneltu. Joihinkin esille tuotuihin seikkoihin on löydettävissä vastauksia esityksen monista liitteistä, joita sivuja on yli 100s. Kaikki asiassa esitetyt olennaiset seikat perusteluineen tulisi kuitenkin koota varsinaiseen esitykseen.  

Päätösehdotukseen oli lisätty puheenjohtajan esittämänä perusteluita päätökselle. Viimeistään tässä vaiheessa virkamiesten pitäisi havahtua siihen, ettei päätösesitystä ole riittävästi perusteltu.

Esityksessä ei ole esitetty riittävän yksilöityjä perusteita ko. koulumuutokselle peruskoulun osalta hallintolain 8 § ja 45 §:n mukaisesti. KH päätösesityksen mukaan kysymys on pitkälti taloudellinen, joka etu syntyy asiassa esitettyjen laskelmien mukaan lukion kasvun osalta. KH äänestyspäätöksen (6-1) mukaan koulurakennuksia ei kuitenkaan vaihdettaisi. Asia etenee seuraavaksi valtuuston päätettäväksi.

Toinen kysymys on päätöksentekomenettelyn avoimuus

En pidä kovinkaan hyvänä sellaista päätöksentekomenettelyä / hallintomenettelyä, josta ei selkeästi ilmene keskusteltava / päätettävä asia. Keskustelutilaisuuskutsussa (Kaunis Grani) ei sanallakaan mainittu sitä, että tilaisuus koskee koulujen vaihtoa. Vaikuttaisi siltä, että se olisi haluttu salata. On varmaa, että tällainen menettely ei lisää luottamusta päätöksentekomenettelyyn, vaan aiheuttaa siihen ei-toivotun vastareaktion. Viittaan asiassa hallintomenettelylakiin sekä lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kauniainen, grani, grankulla, skola, peruskoulu, lukio, yhtenäiskoulu, mäntymäki, kasavuori, avoimuus, päätöksenteko