Suomen autoverotuskukkanen historiaan ?

Share |

Maanantai 13.4.2015 klo 14:25 - Taisto Miettinen


Autovero otettiin Suomessa käyttöön 1958 voimaan tulleella lailla. Lakia säädettäessä eduskunta ilmoitti ”edellyttävänsä, että vero on vain tilapäinen ja valtion senhetkisestä poikkeuksellisen kireästä rahatilanteesta johtuva ja että verosta pyritään luopumaan etenkin halvemman hintaluokan ajoneuvojen osalta heti, kun valtiontalous antaa siihen mahdollisuuden."

Suomen EU-jäsenyyden myötä käytettynä tuotujen autojen autoveron määrittelyyn otettiin vuoden 1995 alusta käyttöön kaavamainen ikävähennyksen laskentasääntö. Komissio antoi Suomelle virallisen huomautuksen verokohtelusta 1998. 

Vuonna 1997 tehdyn valituksen perusteella EU:n komissio antoi Suomen hallitukselle nootin siitä, että käytetystä autosta peritään selvästi enemmän veroa kuin mitä voidaan ajatelle, että jäljellä olisi vastaavanlaisessa autossa Suomen markkinoilla. Nootin perusteella Suomi teki tarkennuksia autoverolakiin 1999. (Historiaa)

EY-tuomioistuimen päätöksessä 2002 Suomen autoverolain todettiin syrjivän käytetyn auton maahantuojaa ja käytettyjen autojen verotuksen olevan osittain perustamissopimuksen vastaista (C-101/00 Siilin ja KHO 2002:85). Päätöksen perusteella autoverolakia muutettiin vuonna 2003.

EU:n komissio nosti vuonna 2008 EY-tuomioistuimessa kanteen Suomea vastaan autoverosta kannettavan arvonlisäveron eli niin sanotun elv:n (ei-arvonlisävero) vuoksi. EY-tuomioistuin totesi 2009 Suomen valtion rikkoneen verotuksellaan EU-oikeutta (C-10/08). Ratkaisun perusteella maksettu arvonlisävero palautettiin autoverotuksiin, jotka on tehty vuosina 2006-2009  (tulli), Autoveron arvonlisäverotus lopetettiin lakimuutoksella 5/2009.

Moni haki päätöksen C-10/08 perusteella KHO:lta purkua aiempaan autoveropäätökseen aiemmin maahan tuotujen autojen osalta. KHO hylkäsi purkuhakemukset, joka johti vahingonkorvauskanteeseen. KKO ratkaisun 2013:58 mukaan vuosina 2002-2005 EU-alueelta tuotujen käytettyjen autojen autoverosta kannettiin virheellisesti ja EY-lainsäädännön vastaisesti arvonlisäveroa (elv). Korkein oikeus totesi elv-veron EU-oikeuden vastaisuuden niin ilmeiseksi, että valtio oli velvollinen maksamaan sen perusteella vahingonkorvausta (tulli). Asia koskee n. 30.000 (HS) käytetyn auton maahantuojaa.

Autoverolakia muutettiin vuoden 2008 alusta siten, että henkilöautojen autoveroprosentin suuruus porrastettiin auton ominaishiilidioksidipäästöjen perusteella

KHO päätökset (tulli 2014:182 ja 2014:183) mukaan tuontiautojen päästöperusteinen autoverotuskäytäntö voi olla syrjivää Euroopan unionin syrjimättömyysperiaatteen nojalla. KHO toteaa päätöksessä, että menettely, jossa tuontiauton autovero määrättiin hiilidioksidipäästöjen perusteella tekemättä syrjivyysarviointia, on Euroopan unionin oikeuden vastainen. Maahantuotu auto pitää verottaa sillä autoveroprosentilla, joka oli voimassa Suomessa sinä päivänä kun auto on ensirekisteröity toisessa maassa. Vanhempia autoja ei saa verottaa 2008 voimaan tulleiden, ja edelleen huhtikuussa 2012 kiristyneiden, co2-päästöihin perustuvien suurempien autoveroprosenttien mukaan. Tulli saa jatkossa määrätä autoveroa vain sen verran, kuin vastaavassa jo maassa olevassa autossa on veroa jäljellä (prosentilla jolla vastaava auto on aikanaan verotettu).

Eräässä tapauksessa (oma) maahan on tuotu autot vuosina 2003 ja 2004. Verotuspäätöksistä on tullin, hallinto-oikeuden ja KHO päätökset. Tämän jälkeen niistä on tehty C-10/08 perusteella purkuhakemus KHO:een, joka on hylätty. Päätöksen KKO 2013:58 jälkeen asiasta on tehty korvaushakemus, jossa odotetaan edelleen aiheettomasti perityn veron palautusta. Aikaa aiheettomasti maksetun veron palauttamiseen on kulunut siten jo yli 11v, joka on EU-säännösten vastaisesti ollut valtiolla ”lainassa”.

Suomen valtio on pitänyt ”kynsin ja hampain” kiinni autoverotuslinjastaan, jonka on todettu olleen useita kertoja EU-oikeuden vastainen. Valituskäsittelyihin on kulunut kansalaisilta sekä viranomaisilta miljoonia työtunteja, joka on ollut täysin hukkaan heitettyä aikaa siihen verrattuna, että Suomen säännökset vastaisivat EU-oikeutta. Jääräpäisyys-linjanveto on maksanut "maltaita" yhteiskunnalle ja viime kädessä veronmaksajille. Perussuomalaisten ajamalla autoverotuksen poistamisella tästäkin byrokratiasta ja kuluerästä sekä kansalaisten ”kyykyttämisestä” päästäisiin eroon.

Avainsanat: autovero, byrokratia


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini