Perussuomalaisten syrjintä?

Torstai 19.2.2015 klo 21.58 - Taisto Miettinen

Perustuslain 6 §:n (yhdenvertaisuus) mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuuslain (2014) 8 § (Syrjinnän kielto) mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Perustuslain 12 § (Sananvapaus) mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeusilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Blogeista ja lehdistä on saanut lukea perussuomalaisten ohjelman ”laittomuudesta”.

Käsittelen asiaa yleiseltä kannalta. Puolueohjelma on mielipide, jossa esitetään puolueen ajamia asioita ja mahdollisia muutoksia lainsäädäntöön. Ohjelma voi olla siten pyrkimys nykyisen lain muuttamiseen. Mikäli tarkoitus on muuttaa lakia, niin ohjelman mukainen esitys ei ole tuossa tilanteessa luonnollisestikaan nykyisen lain mukainen.

Miten tämä luonnollinen asia esitetään julkisuudessa? Pyrkimys nykyisen lain muuttamiseen leimataan laittomaksi toiminnaksi. Onko kysymyksessä pyrkimys toimia ”syrjivästi” yhtä puoluetta kohtaan, joka ainoana suurena puolueena esittää ko. ohjelman?

Vaaliohjelmaan vertailun vuoksi todettakoon hallituksen sote-esitys, josta on ehditty antaa jopa lakiesitys. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen sote-lakiesitystä on muutettava merkittävästi, koska se rikkoo perustuslakia. Onko hallitus toiminut tässä tilanteessa laittomasti ja perustuslain vastaisesti antaessaan sen kanssa ristiriidassa olevan lakiesityksen?

http://johanneskoskinen.fi/perustuslakivaliokunnan-pj-koskinen-perussuomalaisten-maahanmuutto-ohjelma-tormaa-perustuslakiin/

http://yle.fi/uutiset/perustuslakivaliokunta_sote-esitysta_muutettava_merkittavasti_rikkoo_perustuslakia/7815517

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015021719212805_uu.shtml

http://nellibaran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187478-perussn-vaaliohjelma-on-laiton

Maahanmuuton kustannukset - oikeudenmukaisuusnäkemyksenä

Lauantai 14.2.2015 klo 17.43 - Taisto Miettinen

Kansan mielestä valtion menoja maahanmuutosta (42%) ja kehitysyhteistyöstä (35%) halutaan leikata. Maahanmuutossa ja kehitysyhteistyössä sekä niiden kustannuksissa on käsitykseni mukaan kyse oikeudenmukaisuus-ajattelusta. Kotimaassa kaikenlaisia etuuksia halutaan leikata ja on leikattukin laman aikana. Asiassa koetaan epäoikeudenmukaiseksi se, että maahanmuuttoon ja kehitysyhteistyöhön liittyviä kustannuksia ei vastaavasti leikata, vaan niitä halutaan jopa korottaa.

Asuminen on kaikille tärkeä asia. Epäoikeudenmukaiseksi koetaan myös tilanne, että esim. kun sinä veronmaksajana odotat perheellesi asuntoa, niin maahanmuuttaja saattaa ohittaa sinut jonossa.

Myöskin työ/työpaikka on kaikille tärkeä asia ja mahdollinen oma työttömyys nähdään myös oikeudenmukaisuuskysymyksenä maahanmuuton lisäämisessä. EVA:n tutkimuksen mukaan ”Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi. Maahanmuuton lisäämisellä voidaan kasvattaa työikäisen väestön määrää ja tavoitella työllisyysasteen nostamista. Työn tarjonnan lisäys johtaa vääjäämättä myös työn kysynnän kasvuun.” Maahanmuutto kasvattaa työikäisen väestön määrää, näin on. Työikäisen väestön lisääminen ei kuitenkaan paranna työllisyyttä, vaan lisää työttömien lukumäärää. Raportin päätelmän mukaan työttömien lukumäärän kasvattaminen siten vähentäisi työttömyyttä. Yhtälöä on vaikea ymmärtää. Suomalaiset haluavat itselleen töitä, joka vaatimus on oikeudenmukainen.

On hienoa, että voimme olla auttamassa maahanmuuttajia ja ulkomailla hätää kärsiviä. Tämä on oikeudenmukaista. Tähän liittyvät kustannukset halutaan kuitenkin mitoittaa valtion talouteen. Tämäkin on oikeudenmukaista niitä kohtaan, jotka ovat tehneet töitä yhteiskunnan varojen eteen. Jos sinulla ei ole varaa hankkia leipää perheesi pöytään, niin jakaisitko näitä vähäisiä varojasi muualle tai ottaisitko sinä siihen jopa lisää lainaa? En lähtökohtaisesti usko siihen. Jos sinun taloutesi ei ole kunnossa, niin on melko varmaa, että käytät varasi oman taloutesi tasapainottamiseen. Myös valtion odotetaan toimivan vastaavasti omaa rahapussia hoitaessaan. Tämäkin asia koetaan oikeudenmukaiseksi.

Valtion taloutta tulee hoitaa siten, että kansalaisilla on hyvä olla. Kun kansalaisilla on hyvä olla, niin on oikeudenmukaista jakaa hyvää myös muillekin. Tämän vuoksi valtiomme talous tulee saattaa pikaisesti kuntoon.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lehdet-suomalaiset-leikkaisivat-eniten-maahanmuutosta/4763266

http://www.eva.fi/blog/2015/01/29/eva-analyysi-tulevaisuuden-tekijat-suomi-ei-parjaa-ilman-maahanmuuttoa/

Mielipiteiden rikkaus on voimavaramme - vai onko ?

Lauantai 14.2.2015 klo 10.26 - Taisto Miettinen

Perussuomalaisten ohjelmissa on yhtenä kohtana maahanmuuttopolitiikka. Perussuomalaiset tunnetaan tästä näkemyksestä ilmeisesti parhaiten, vaikka se ei ole olennaisin perussuomalaisten ajama asia maamme niin moninaisissa asioissa. Mitä muita perussuomalaisten ajamia asioita tiedät? Tiedätkö perussuomalaisten ajamista esim. maaseutu-, puolustus-, koulutus-, vero-, elinkeino-, oikeus-, kunta- ja energiapolitiikasta?

Miksi muita perussuomalaisten ajamia asioita ei tunneta? Tämä on sen vuoksi, että muiden suurten puolueiden ohjelmissa maahanmuuttoa ei ole haluttu tuoda esille ja perussuomalaiset erottuvat muista suurista puolueista tämän perusteella. Kaikki taikka ainakin monet perussuomalaiset puoluejohtajaa myöten leimataan tämän perusteella maahanmuuttovastaisiksi ja jopa rasisteiksi, unohtaen samalla muut puolueen ajamat asiat.

Tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat säästää näistä seikoista 1. maahanmuutto 42 %, kehitysyhteistyö 35% ja 3. kansainvälinen kriisien hallinta 32 %. On erikoista, että miltei puolet Suomen kansasta haluaa maahanmuuton kustannusten pienentämistä, mutta samalla yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttoa ei saisi kuitenkaan tuoda asiana esille. Vastaava ilmiö ilmenee myös muissa asioissa, joita on nostettu esille. Jos perussuomalaiset eivät toisi säästökohteeksi toivottua maahanmuuttopolitiikkaa keskusteltavaksi, niin kuka sen toisi? Ei ainakaan kukaan muu suurista puolueista, koska silloin leimautuisi samalla rasistiksi.

Pidän rikkautena sitä, että asia kuin asia voidaan tuoda esille ja asiasta voidaan keskustella rakentavasti ilman leimautumista. On rikkaus, että meillä on erilaisia mielipiteitä, erilaisia puolueita ja erilaisia puolueiden jäseniä. On melkoisen pölhöpopulismista ajatella, että jokainen puolueen jäsen olisi samasta puusta veistetty.

Mielipiderikasta ystävänpäivää kaikille

Muihin ohjelmiin voit tutustua http://www.perussuomalaiset.fi/
Tutkimus http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lehdet-suomalaiset-leikkaisivat-eniten-maahanmuutosta/4763266

Hallituksen hanke metropolihallinnosta kaatuu?

Torstai 12.2.2015 klo 23.54 - Taisto Miettinen

Kokoomuksen mukaan pääkaupunkiseudun metropolihanke synnyttäisi vain ylimääräistä päällekkäistä hallintoa. Mieli on matkan varrella muuttunut. Olen ollut itse paikalla kuulemassa sitä, kuinka samat tahot ovat aiemmin hehkuttaneet metropolihallinnon puolesta.

Ylimääräinen hallinto on ollut monien tiedossa jo heti hankkeen alusta lukien. Miksi mammuttimaiseen selvittelyyn kuitenkin lähdettiin? Kysymyksessä on ollut tässä massiivisuudessaan turha valtion rahojen haaskaus, jonka rahan olisi voinut käyttää paremminkin.  Selvittely on työllistynyt myös lukuisia henkilöitä kunnallisella tasolla. Tällä tavoinko hallitus pyrkii parantamaan työllisyyttä?

www.hs.fi/politiikka/a1423720649892

Viinit maitokauppoihin vai holhouksen lisääminen - sinä päätät

Tiistai 10.2.2015 klo 22.49 - Taisto Miettinen

Keskusta on ajanut eiliseen saakka keskioluen siirtämistä Alkoon. Kansan syvien rivien reagoinnin vuoksi gallupjohtaja on kääntänyt yhdessä yössä takkinsa kuosin. Vaaliohjelman ja kannanoton muutosta selitellään erilaisilla virheillä, vaikka varmaa on, ettei vaaliohjelmaa tehdä hutaisten. Vaaliohjelmaa ja kannanottoa keskiolutasiaan oli tehnyt usean hengen ryhmä.

Myös SDP:n riveissä on esitetty vastaavia kannanottoja.

Varmaa on, että puolueet, jotka ajavat tai ovat ajaneet oluen siirtämistä Alkoon, tulevat vastustamaan viinien vapauttamista maitokauppoihin.

Ainakin Perussuomalaiset ajavat valtion holhouksen vähentämistä mm. viinien vapauttamista maitokauppoihin, alkoholi- ja autoverotuksen alentamista sekä kauppojen aukioloaikojen vapauttamista. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi viinejä voi myydä vain kaupassa nimeltä Alko. Miksei liikkeen nimi voi olla Valintalo tms. Ei tupakkaakaan myydä vain erikoisliikkeissä. En myöskään ymmärrä valtion holhoamista aukioloaikojen osalta. Ilmeisesti täällä ajatellaan, ettei yrittäjä ymmärrä sitä, kannattaako liikettä pitää auki myöhempänä ajankohtana tai pyhäisin. Tällä olisi myös positiivinen vaikutus työllisyyteen. Itse käyttäisin edellä mainitut holhousvarat vaikka esim. apua tarvitsevien vanhuksien holhoamiseen.

Yleisesti ottaen pidän huolestuttavana, että poliitikkojen ja puolueen kanta / vaaliohjelma voi muuttua yhdessä yössä täysin päinvastaiseksi jonkin asian osalta. Mitä saattaakaan tapahtua vaalien jälkeen yhdessä yössä. Vaihtuuko takin kuosin väri jälleen? Se jää nähtäväksi.  

http://www.suomenuutiset.fi/ps-viini-ja-vahvat-oluet-ruokakauppoihin/

http://yle.fi/uutiset/perussuomalaiset_haluavat_autoveron_pois__mita_mielta_olet_esityksesta/7687518

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/60876-sylissa-miljardihaitat-ministeri-islle-keskiolut-takaisin-alkoon

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/keskusta_alko_keskikalja-31759

Pankit mukaan talouden elvyttämiseen ?

Sunnuntai 8.2.2015 klo 20.14 - Taisto Miettinen

Monet pankit tarjoavat ilmaisen vuoden lyhennysvapaan ilman enempiä lainaneuvotteluita. Pankkien mukaan tarkoituksena on, että lainanottajat käyttäisivät vapautuvat varat kulutukseen, jolla olisi piristävä vaikutus maan talouteen. Lyhennysvapaasta on aiemmin veloitettu pankin hinnaston mukaisesti n. 100€ ja vapaan myöntäminen on edellyttänyt perustetta. Lyhennysvapaan on käsitykseni mukaan saanut melko joustavasti aiemminkin. Kustannusvapaa lainaohjelman muutos on sinänsä hyvä kädenojennus pankeilta.

Monilla velallisella on tarkoitus päästä veloista mahdollisimman nopeasti eroon, kuten itsellänikin. Tuon näkemyksen mukaan lainaa kannattaa edelleen lyhentää ohjelman mukaisesti, mikäli mahdollista, sillä korot ovat tällä hetkellä alhaisia.

Asiassa on jo ehditty varoitella siitä, että paluu lisäkulutuksesta normaaliin lainanlyhennykseen voi tulla karuna.

Nähtäväksi jää, käyttävätkö lyhennysvapaan ottavat lainansaajat rahat kulutukseen vai säästöön.

Asiasta http://www.hs.fi/talous/a1423103086910

Suomen Kreikka-lainojen markkina-arvosta

Lauantai 7.2.2015 klo 11.53 - Taisto Miettinen

Perussuomalaisten jättämässä välikysymyksessä hallitukselta kysyttiin, mitkä ovat Suomen kokonaisvastuut Kreikan ja muiden kriisimaiden tukipaketeissa ja onko Suomi valmis leikkaamaan kriisimaiden velkoja suomalaisen veronmaksajan tappioksi. 

Eduskunta äänesti eilen täysistunnossaan hallituksen luottamuksesta liittyen välikysymykseen. Hallitus sai luottamuksen äänin 97-81.

Asiassa käytiin keskustelua Suomen myöntämistä lainoista ja niiden arvosta.

Nordean pääanalyytikko: Suomen Kreikka-lainat jo lähes arvottomia, joka ohessa: http://newsroom.nordea.com/fi/blogpost/suomen-kreikka-lainat-jo-lahes-arvottomia/ Kirjoituksen mukaan "Äänestäjät ansaitsevat todenmukaisen arvion Kreikan tukemisen realistisista kustannuksista, vaihtoehdoista ja riskeistä tässä ja nyt - ei mielikuvistusmaailmassa.

RKP jyrää Kauniaisissa

Maanantai 2.2.2015 klo 22.43 - Taisto Miettinen

Kyllä näin on – kuten suomalainen rap-artisti laulaa.

Tänään Kauniaisissa valittiin uusi valtuuston puheenjohtajisto ja kaupunginhallituksen jäsenet.

Valtuuston työjärjestyksen mukaan valtuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi. Vastaavasti valitaan myös uudet kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on tällä kaudella ollut aiemmin RKP:stä (suurin puolue) ja valtuuston puheenjohtaja kokoomuksesta (toiseksi suurin).

Eduskuntavaalit lähestyy, joka näkyy myös käytännön toiminnassa. RKP enemmistöinen valtuusto päätti tänään, että kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat molemmat ovat RKP:stä. Valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin RKP:n eduskuntavaaliehdokas.

RKP:n enemmistö valtuustossa on oikeutettu näin päättämään. Toinen asia on, toteutuuko paikkajaossa puolueiden tasapuolisuus / demokratia vai yhden valtapuolueen sanelupolitiikka.

Onko sulla pokkaa – laulaa samainen rap-artisti. Kyllä näin on !

Kauniaisissa on noin 9100 asukasta, joista 59 % on suomenkielisiä ja 36 % ruotsinkielisiä.

Valtuuston paikkajako

RKP 18/35

Kokoomus 12/35

Vihreät 2/35

SDP 1/35

KD 1/35

PS 1/35

Asiasta:

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/267505-rkp-keskitti-vallan-itselleen-kauniaisissa

http://hbl.fi/nyheter/2015-02-02/714576/grankullapolitiker-oense-om-overenskommelse

http://hbl.fi/lokalt/2015-02-02/715046/rehn-kivi-leder-grankulla-fullmaktige

http://hbl.fi/lokalt/2015-02-04/715421/nu-svingar-hon-klubban-i-grankulla 

Inget blir bättre för Grankulla - Kauniaislaisten kuuleminen metropoliselvityksestä

Tiistai 14.10.2014 klo 15.38 - Taisto Miettinen

Kauniaislaisia kuultiin eilen metropoliselvityksestä.

Selvitysmiehet ehdottivat, että pääkaupunkiseudulle muodostuisi 5 kaupungin metropolikaupunki, joka muodostuisi 1 miljoonan hengen kokonaisuudeksi. Perusteluina oli mm. Suomen kilpailukyvyn kasvattaminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.

Selvitysmiesten mukaan pakkoliitoksia ei alueella tule, mutta asiassa saatetaan järjestää kansalaisäänestyksiä kussakin kaupungissa.

Toin tilaisuudessa esille sen, että Kauniaisten kaupunki on yhtämielisesti vastustanut liitosta. Kansalaisäänestys olisi siten turhaa yhteiskunnan varojen tuhlausta ainakin Kauniaisten osalta.

Esitin myös kysymyksen siitä, mitä tapahtuisi mahdollisen kansalaisäänestyksen jälkeen. Haudataanko metropolihanke vai tullaanko asiaa jatkamaan esim. metropolihallinnon selvittämisen osalta. En saanut asiaan suoraa vastausta. Loppupuheenvuorossa selvittäjät kuitenkin puhuivat metropolihallinnon tulemisesta.

Esitin myös kysymyksen siitä, kuinka Kauniaislaisten vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa parantuisivat 1 miljoonan metropolikaupungissa, jossa valtuusto päättää asioista. Kauniaisten kaupungissa on n. 9000 asukasta ja 35 valtuutettua. Kauniaisilla olisi tuskin yhtään taikka maksimissaan 1 edustaja metropolikaupungin valtuustossa. Tämä ei millään tavalla paranna Kauniaisten asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, vaan heikentää sitä olennaisesti.

Selvitysmiehet myönsivät, ettei mikään asia olisi metropolikaupungissa paremmin Kauniaisten osalta. Metropolihanke on heidän mukaan parempi vain laajemmassa mittakaavassa.

Kokouksessa tuotiin esille myös kysymys siitä, kuinka Suomen kilpailukyky voi parantua kaupunkien yhdistymisellä.

http://hbl.fi/lokalt/2014-10-14/668141/inget-blir-battre-grankulla

Köyhät suomalaiset rikkaiden ulkomaalaisten asialla

Perjantai 12.4.2013 klo 20.27 - Taisto Miettinen

EKP:n tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat köyhiä, jos suomalaisia verrataan mm. Kyproslaisiin, Espanjalaisiin ja Kreikkalaisiin kotitalouksien nettovarallisuuden perusteella. Kotitalouksien nettovarallisuus on esim. Kypros 266.900 €, Espanja 182.700 €, Kreikka 101.900 € ja Suomi 85.800 € (lähde HS 11.4)

Kypros on saamassa keväällä 10 miljardin tukipaketin. Myös muut maat ovat saaneet lähiaikoina (2012) tukea. Suomen osuus euromaiden 100 miljardin euron sitoumuksesta Espanjalle oli noin 1,79 miljardia euroa ja ERVV:n lainasta Kreikalle noin 2,2 miljardia euroa. Suomen ajallaan saamat vakuudet olivat 40 prosenttia näistä määristä eli noin 0,72 miljardia euroa ja 0,88 miljardia euroa. (Lähde VM muistio 15.3.2013).

Tilannetta voitaneen verrata yritykseen. Mikäli yritys tarvitsee rahoitusta, niin joko omistajat panostavat yritykseen taikka rahoitusta haetaan muualta. Mikäli rahoitus hoidetaan muualta, niin tällöin riskin kantavat luonnollisesti sen rahoittajat eli tässä tapauksessa muut maat. Mikäli yrityksen varoja nostetaan yrityksestä liikaa, niin yrityksen omistajat rikastuvat yrityksen sijaan. Kotitalouksien nettovarallisuuden perusteella ns. köyhien maiden kansalaiset ovatkin rikkaita maan talouden sijaan.

Vaikka tämä tukiasia onkin vain yksi näkökulma Euroopan Unionissa, niin ymmärrän hyvin sen, miksi jotkut suhtautuvat siihen kielteisesti ainakin tästä näkökulmasta.

Koulujärjestys

Keskiviikko 10.4.2013 klo 19.46 - Taisto Miettinen

Alppilan koulun tapahtuma on ollut paljon esillä mediassa. Tilanteessa opettaja oli poistanut oppilaan koulun ruokalasta voimakeinoja käyttäen. Opettaja on viitannut asiassa menetelleensä perusopetuslain 36 §:än mukaisesti sekä Helsingin opetusvirasto tapauksen jälkeen viitannut virkasuhteen päättämisessä  kunnallisista viranhaltijoista annettuun lakiin.

Ohessa säännökset asian osalta:

Perusopetuslaki

36,2 § Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.

36b § (Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen)

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.

Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Rikoslaki

RL 4:6,3 (voimakeinojen käyttö) mukaan Jos voimakeinojen käytössä on ylitetty 2 momentissa säädetyt rajat, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos on erittäin painavia perusteita katsoa, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hänen asemansa ja koulutuksensa sekä tehtävän tärkeys ja tilanteen yllätyksellisyys.

RL 4:7 (rangaistusvastuun lievennyt) Vaikka tekijää ei tässä luvussa säädettyjen perusteiden nojalla kokonaan vapauteta rangaistusvastuusta, olosuhteet voidaan kuitenkin ottaa huomioon rangaistusvastuuta lieventävinä siten kuin 6 luvun 8 §:n 1 momentin 4 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään.

Helsingin opetusvirasto on katsonut, että  työnantajalla on kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitettu  erittäin painava syy opettajan määräaikaisen virkasuhteen päättämiseen.

Laki kunnallisista viranhaltijoista

41 § (Virkasuhteen purkaminen)

Työnantaja saa purkaa viranhaltijan virkasuhteen noudatettavasta irtisanomisajasta tai määräajan pituudesta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Tilanteessa on siten pohdittavana 2 kysymystä:

1) oikeus poistamiseen

Säännösten mukaan opettajalla on siis oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen

Opettaja oli mitä ilmeisimmin antanut oppilaalle usean poistumismääryksen, joita oppilas ei ollut noudattanut, jonka jälkeen opettaja oli poistanut oppilaan ruokalasta. Voimakeinojen käyttö ja sallittavuus arvioidaan säännösten mukaan tilanteen kokonaisarvioinnin mukaan.Tästä subjektiivisesta kokonaisarvioista on esitetty näkemyksiä opettajan puolesta ja vastaan.

2) oikeus virkasuhteen purkamiseen

Tilanteen kokonaisarvioinnin jälkeen pohdittavaksi tulee se, onko työsuhteen purkamiseen erittäin painavia syitä, jollaisena on opettajan velvoitteiden vakava rikkominen. Onko opettaja rikkonut velvoitteitaan vakavasti ? Virkasuhteen purkaminen on voimakkaampi toimenpide kuin sen irtisanominen, koska siinä virkasuhde päättyy heti, toisin kuin irtisanomisessa irtisanomisajan päättymisen jälkeen.Luonnollisesti se on myös ankarampi toimenpide kuin varoitus tai sitä lievempi huomautus.

Tilanteen kokonaisarvoinnilla on huomattava merkitys tulevaisuuteen sekä koulurauhaan ja sen puuttumiskynnykseen.  Mikäli opettajan katsottaisiin liioitelleen tilanteessa voimakeinojen käyttöä ja syyllistyneen jopa pahoinpitelyyn, on varmaa, etteivät opettajat jatkossa uskalla käyttää perusopetuslain 36 §:n poistamisoikeutta kuin vain erittäin räikeissä tilanteissa. Lisäksi ko. ratkaisu vaikuttaa tahalliseen kouluhäiriköintiin alttiiden henkilöiden toimintaherkkyyteen ja rajojen etsintään jatkossa. Kokonaistilanne ei ole tiedossani, joten tällä kannanotolla en ota kantaa siihen, onko ko. tilanteessa toimittu perusopetuslain mukaisesti vai ei. Joka tapauksessa tilanteessa olisi voinut toimia toisinkin, puolin ja toisin.

Yhteisövero

Lauantai 23.3.2013 klo 20.36 - Taisto Miettinen

Hallitus alentaa yritysten yhteisöverokantaa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin, jonka tavoitteena on edistää kasvua ja kilpailukykyä. Näin yhteisövero on mm. alhaisempi kuin Virossa ja Ruotsissa. Verotuksen painopiste siirtyy tuloksen verotuksesta ulos jaetun voiton verottamiseen, jonka mukaisesti osinkoverojärjestelmä uudistetaan ja osinkotulot verotetaan aina pääomatulona. Julkisesti noteerattujen yritysten osingot säädetään kokonaan veronalaisiksi. Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöstä saadusta osingosta on veronalaista 25 % siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa. Ylimenevä osa on kokonaan veronalaista pääomatuloa.

Myöskin kulutusverot nousevat, kuten alkoholi-, makeis-,  tupakka- ja sähkövero. Tämä lisää ainakin pääkaupunkiseudulla edelleenkin Viron matkailua.

SOTE Kauniaisissa

Keskiviikko 20.3.2013 klo 22.34 - Taisto Miettinen

Sote-työryhmä luovutti 19.3 lausuntonsa, jonka mukaan alle 20 000 asukkaan kunnat eivät saa itsenäistä palvelujen järjestämisvastuuta vaan ne kuuluvat johonkin sote-alueeseen. Työryhmän lausunnon mukaan Espoo vastaisi Kauniaisten ja Kirkkonummen palvelujen järjestämisestä.

Lähtökohtana on perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tasavertainen järjestäminen. Lähipalvelujen saatavuus turvataan tällä esityksellä, sanoo selvitystyötyhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.

Kysymyksessä on siis työryhmän raportti ja esityksessä on vielä monta avointa kysymystä. Lakiehdotusta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ei ole siten vielä annettu.

Se, mitä esitys tarkoittaa käytännössä Kauniaisten kannalta, on vielä vaikea kaikilta osin arvioida. Kauniaisten lähipalvelut on jo turvattu. Mitä tarkoittaa Espoon vastuu palvelun järjestämisestä: ilmeisesti Espoo pääosin päättää esim. sote-alueen terveyskeskusten sijainneista ja niitä käyttävistä henkilöistä alueellisesti yms.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:7 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1852761

Hellre stad än stadsdel

Torstai 14.3.2013 klo 8.29 - Taisto Miettiinen

Finlands kommuntidning 2/2013 s.  7 Hellre stad än stadsdel

På politiskt håll är man rörande överens om att det inte lönar sig att rucka på kommungränserna.
- Man kan nog säga att alla partier vill att Grankulla ska behålla sin självständighet. Sannfinländarna avviker inte från den åsikten, säger stadsfullmäktigeledamoten TAISTO MIETTINEN (Sannf).
Farhågorna vid en sammanslagning är enligt Miettinen att inkomstskatten stiger och att servicen och lokaldemokratin försämras.
- Jag hoppas att vi kan samarbeta om service med Esbo och jag ser gärna att samarbetet utökas.
Han ställer sig positiv till ett regionalt samarbetsorgan men säger att det kan finnas vissa risker om det innebär att beslutsfattande överförs från kommunerna.
- I ett metropolsammanhang är vi en liten aktör med små möjligheter att påverka.

Pikakyselyt

Torstai 14.2.2013 klo 21.54 - Taisto Miettinen

Pikakyselyt uusitaan kuukausittain ja niiden tulokset näet vanhoista kyselyistä. Voit kommentoida täällä kyselyiden tuloksia tai perustella näkemyksiäsi

Kuntaliitos ja metropolihallinto Kauniaisissa

Maanantai 4.2.2013 klo 22.25 - Taisto Miettinen

Tällä hetkellä valtiovarainministeriön selvityshenkilöt tekevät metropolialueen esiselvitystä, jonka mukaisesti kuntia kuullaan parhaillaan. Tänään kuultiin mm. Kauniaista. Selvitysmiesten on tarkoitus laatia kuulemisten pohjalta raportti 28.2.

Lakiluonnos kuntarakennelaista on lausunnolla kunnissa, jonka määräpäivä on 7.3. Pakkoliitoksia ei pääkaupunkiseudulla tulisi, jonka mukaisesti mm. Kauniainen säilyisi itsenäisenä kuntana.

Sen sijaan sosiaali- ja terveystoimesta vastaisivat mahdollisesti kuntien (Espoo-Kauniainen) yhteiset sosiaali- ja terveysalueet (sote-alueet), koska Kauniaisten väkiluku alittaa 20.000 asukkaan rajan.

Grankullas öde oroar - Kauniaisten kohtalo huolestuttaa

Tiistai 15.1.2013 klo 20.04 - Taisto Miettinen

HBL 15.1.2013 s. 8

Den enda sannfinländska fullmäktigeledamoten Taisto Miettinen konstaterar att de åttatusenfemhundra Grankullabornas inflytande skulle vara litet i en kommun på flera hundratusen invånare.

- Och skattesatsen skulle höjas, säger Miettinen som vet att Grankullaborna också är oroliga för att servicen ska bli sämre.

Han konstaterar att SFP, som nu är det största partiet i Grankulla, skulle ha betydligt mindre inflytande i en större kommun.

Taisto - Your move

Maanantai 14.1.2013 klo 22.36 - Taisto Miettinen

Tänään on alkanut yläkoululaisten lihaskuntoa kehittävä Taisto-kampanja, jonka tavoitteena on innostaa jokainen oppilas hyvällä fiiliksellä liikkeelle. Taistossa on mukana 77721 oppilasta 317 koulusta. Mukana on myös Kauniaisten yläasteen 350 oppilasta. Kampanja on voimassa hiihtolomaan saakka. Hienoa, että NuoriSuomi innostaa nuoria liikunnan pariin, jolla on monia positiivisia vaikutuksia niin henkisesti kuin fyysisesti.

Keskustelutilaisuudet

Keskiviikko 28.11.2012 klo 22.13 - Taisto Miettinen

Kauniaisten perussuomalaiset ovat järjestäneet kuntalaisille nyt 2 kertaa keskustelutilaisuuksia, joihin molempiin on saapunut paikalle kuntamme jäseniä keskustelemaan kuntaamme ja kuntalaisia koskevista vaikeistakin asioista. Keskusteltavat asiat ovat liittyneet mm. lapsiin, kouluun, asumiseen, lautakuntiin ja päätettyihin asioihin. Toivotan kaikki halukkaat mukaan keskustelemaan aktiiviseen joukkoomme. Tilaisuuksia järjestetään keskiviikkoisin klo 16.30-

Lautakuntapaikat

Torstai 15.11.2012 - Taisto Miettinen

Olen ollut yhteydessä muiden puolueiden edustajiin lautakuntapaikkojen osalta. Oman puolueen jäsenten mielenkiinnon kohteet on jo kartoitettu. Informoin asian edistymisestä sivullani alla kommenttikohdassa sekä myöskin Kauniaisten perussuomalaisten kotisivuilla www.kauniaistenperussuomalaiset.com